Mitä lahjaksi ammattiin tai ylioppilaaksi valmistujalle? | MTV Uutiset
Aktivistimummon ja nuorten parhaat lahjavinkit ammattiin tai ylioppilaaksi valmistuvalle – "Siitä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä"
10:51KATSO MYÖS: Tapakouluttaja Mirva Saukkolan lahjavinkkien lisäksi kolme ylioppilaaksi valmistuvaa kertoi haastattelussa, mitä he toivovat – ja mitä eivät toivo – lahjaksi. Lisäksi Stockmannin myyntijohtaja Hanna Länsivuori kertoo lahjalistojen salat: mitä hääparit ja valmistuvat toivovat lahjaksi?
Kevään isot juhlat lähestyvät, ja moni pohtii lahjaa valmistujille. MTV Uutiset kysyi parhaat lahjavinkit ammattikoululaisilta, lukiolaisilta ja yhdeltä Aktivistimummolta.
Uudet ylioppilaat ja ammattiin valmistuvat viettävät pian isoja juhliaan, ja lahjat aiheuttavat positiivista päänvaivaa sukulaisille, kummeille ja ystäville.
Mutta huoli pois! Ainakin nuoret itse tuntuvat suhtautuvan lahjoihin hyvin sallivasti. Kaikkien jutussa haastateltujen ja kuultujen mielestä tärkeintä lahjassa on ajatus.
Keväällä 2022 ylioppilaaksi kirjoittanut forssalainen Liinu Torkkel kertoo pitäneensä kaikista saamistaan lahjoista todella paljon.
– Sain paljon kukkia, maljakoita ja astiastoja, koska olin itse niitä toivonutkin. Lisäksi sain lahjakortteja sinne sun tänne.
Kaikkein mieluisimpia Torkkelille olivat lahjat, joita oli selvästi ajateltu ja ideoitu etukäteen.
Samaa mieltä on turkulainen Samuel Oliveros De Nordenflicht. Hän valmistui ylioppilaaksi vuosi sitten keväällä.
Hän kertoo pitäneensä suuresti esimerkiksi ystävien hänelle kokoamasta valokuva-albumista.
– Sitä olen säännöllisesti katsonut vielä vuosi valmistumisen jälkeenkin. Sisällä oli joka sivulla yhdeltä ystävältä oma lukunsa ja henkilökohtaisia kirjeitä kavereilta, joita en ole enää hetkeen lukion jälkeen nähnyt. Lämmöllä pystyy muistelemaan heitä tämmöisen avulla, De Nordenflicht toteaa.
Toinen De Nordenflichtin suosikkilahja oli Marttojen kodinhoitokirja, josta hän uskoo saavansa hyötyä ja iloa etenkin muuttaessaan kotoa pois.
– Minusta se oli sopiva nimenomaan yo-lahjaksi, kun itsenäistytään koko ajan ja lähestytään täyttä omaa elämää. Pysyy itsekin vähän raiteilla, kun on jotain ohjeistusta.
Oululainen Nooa Silvonen aikoo valmistua ylioppilaaksi jouluna. Hänen mukaansa hyödyllinen lahja on paras lahja.
– Se voi olla koru tai jos vaikka tietää, että nuori on muuttamassa pian pois kotoa, voi ostaa jotain salaattikulhoja, Silvonen vinkkaa.
Sivosella on mielessään yksi erikoisempikin vinkki: osake.
– Olen ollut juuri talousmatematiikan kurssilla ja on osakkeisiin tutustuttu, niin olen miettinyt, että osake olisi aika hauska lahja.
– Siitä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä, jos se jossain vaiheessa kasvattaisi kauheasti hintaa. Kun sen myy pois, saa siitä kätevästi rahaa tulevaisuudessa, Silvonen kertoo ja nauraa.
Lahjan kanssa voi Silvosen mukaan kaiken kaikkiaan olla luova – mutta ruoka ei tunnu kaikkein järkevimmältä lahjalta.
– Oli se sitten suklaata tai kuivaruokaa, tosi harva osaa ostaa toiselle sellaista ruokaa, mistä tämä tykkää.
Lahjakortti tuntuu monesta lahjan antajasta helpolta ja hyvältä muistamiselta, mutta jos sellaisen haluaa toiselle antaa, on hyvä tietää ainakin perusasiat hänen mieltymyksistään ja maustaan.
Esimerkiksi De Nordenflicht kertoo, että joskus lahjakortti rajaa liikaa lahjan hankintaa.
– Nuorilla raha on muutenkin tiukilla, niin on hyvä, että sen voi käyttää siihen, mitä nuori oikeasti tarvitsee.
Silkka raha on useimmille nuorille mieluinen lahja. Summankaan kanssa ei tarvitse stressata.
– Raha on erittäin kätevä, koska raha tulee aina hyödyksi. Raha ihan missä tahansa muodossa on parhain lahja, Silvonen toteaa.
Niin Silvonen, Torkkel kuin De Nordenflichtkin sanovat, että sopiva summa riippuu muun muassa lahjan antajan ja sen saajan suhteesta.
– Nyrkkisääntö on muutenkin se, että sopiva on se minkä antaja itse kokee sopivaksi. Kaikilla ei ole varaa antaa paljon, ja voi olla moniakin juhlia. Lähiperheeltä sain itse muutamiin satasiin asti, ja mitä kauemmas menee, korkeintaan viisikymppiä. En ainakaan itse kehtaisi yli viittäkymppiä ottaa vastaan, De Nordenflicht muotoilee.
– Isovanhemmilta ja omilta vanhemmilta voisi odottaa vähän isompaa summaa, mutta vaikka tädiltä, jonka kanssa ei ole ihan niin paljon tekemisissä, joku kaksikymppiä on ihan tarpeeksi, Silvonen sanoo.
– Aika lailla se perus viidenkympin luokka oli minulla, sen ympärille meni, Torkkel kertoo.
De Nordenflicht sanoo vielä, että rahan saaminen samanikäiseltä tuntuu vieraalta.
– Ystäviltä parhaita ovat ihan aidot ystävälliset lahjat, joissa voi olla tunnearvoa mukana; niin sanotut vitsilahjat.
Ammattikoululaisten toivelistan keräsi MTV Uutisten pyynnöstä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton Sakki ry:n viestintäasiantuntija Adéle Nurmela.
Opiskelijoiden listalla oli ensimmäisenä kukkia tai kasveja esimerkiksi suklaan kera.
Omillaan asuvat tai pian kotoa pois muuttavat toivoivat lahjaksi jotain hyödyllistä kotiin, kuten astioita ja lakanoita.
– Jotkut opiskelijat saattavat jo kerätä jotain astiasarjoja itsenäistymistä varten, Nurmela kertoo.
Jos haluaa antaa rahaa tai lahjakortteja, toiviosummat liikkuivat 50–200 euron tienoilla.
– Amiksille kiva lahja voi olla myös jokin sellainen tarvike, jota omalla alalla tarvitsee. Esimerkiksi media-alalta valmistuvalle voi antaa lahjakortin kameraliikkeeseen tai kokille uudet ammattilaisveitset.
Nurmelan mukaan yleisesti nousi esille, että turha tavara on huono lahja. Sellaisia ovat esimerkiksi vaatteet. Tavarat lahjana kuitenkin voivat toimia.
– Vinkkinä tähän heitettiin, että voi kysyä valmistuvan läheisiltä, kuten hyviltä ystäviltä ja vanhemmilta, mikä olisi kiva lahja.
– Monet opiskelijat ovat joutunut opintojen aikana ostamaan vain sen pakollisen, mitä tarvitsevat, joten jos haluaa hommata tavaraa, voi ostaa jotain sellaista, mikä ei ole "välttämättömyys" mutta tosi kiva asia juuri sille valmistuvalle – esimerkiksi pelikonsoli, airfryer, parempi imuri tai muut kodinkoneet, jotka eivät ole "pakollisia", Nurmela listaa amislaisten lahjatoiveita.
Osa ammattikoululaisista nosti Nurmelan mukaan esille myös suvun tavan kerätä muilta juhlavierailta rahaa yhteiseen pottiin.
– Sitten summalla ostetaan jotain, mitä valmistuva tarvitsee tai haluaa.
Entäpä tontti Kuussa?
Aineettomista lahjoista tykkäävät niin ammattiin valmistuvat kuin ylioppilaatkin.
Nurmela kertoo, että amislaisten piirissä erityisesti elämyksellisisiin lahjoihin opiskelijoilla ei aina ole rahaa.
Esiin nousivat esimerkiksi festivaali-, keikka- tai elokuvaliput, matkat, kylpylät, hieronnat, kasvohoidot ja tatuointilahjakortit.
– Tulevaisuudessa sellaisia pitäisi suosia ehdottomasti enemmän, koska maailma menee sellaiseen suuntaan kuin menee, Liinu Torkkel toteaa.
– Tavaraa kertyy ihmisille elinaikana muutenkin hirveästi. Ja lahja voi olla myös taakka. Jos saa vaikka huonekalun tai asian, joka ei sovi omaan sisustukseen tai mitä ei yleisesti käytä, se on vain rasitteena pidemmän päälle. Eli aineeton lahja on todella hyvä vaihtoehto. Itse tykkäisin, jos joku lahjoittaisi minun nimissäni vaikka WWF:lle tai vastaavalle järjestölle. En ehkä mistään sertifikaatista tontista Kuussa niinkään nauttisi niin hirveästi, Samuel Oliveros De Nordenflicht toteaa.
– Jos aineettomaksi lahjaksi voisi laskea matkan, se olisi hyvä. Olen itse pitkään halunnut matkustaa Koreaan, Silvonen kertoo.
Lahjapakettiin pala aarniometsää
Aktivistimummot-liikkeen perustajamummoihin kuuluva Seija Kurunmäki ehdottaa aineettomaksi lahjaksi palaa mummonmetsästä.
– Aika monet nuoret sanovat, että eivät välttämättä sitä Kalevala-korua tai aforismikirjaa enää halua, niin kyllä viisikymmentä euroa mummometsään voi olla huomattavan paljon mieluisampi monille, Kurunmäki arvioi.
Mummonmetsä on kasvava alue, jonka ensimmäiset hehtaarit sijaitsevat Inikorpin ikimetsässä Korppoossa Varsinais-Suomessa.
Aktivistimummot lahjoittivat tänä keväänä Luonnonperintösäätiölle yli 30 000 euroa Inikorpin ikimetsän ostamiseen ja rauhoittamiseen.
Syksyllä 2019 syntynyt Aktivistimummot-liike haluaa innostaa metsiensuojeluun isovanhempia, kummeja ja ylipäätään aikuisia.
Mummot ovat itse ohjanneet keräykseen esimerkiksi luentopalkkionsa.
– Säätiö on meidän "ensimmäisen Aktivistimummomme" eli luonnonsuojelija Pentti Linkolan perustama. Heillä lahjoittaminen on hyvin organisoitu systeemi, ja siitä oli meille mieluisaa aloittaa.
– Mummonmetsä myös kuulosti hyvältä. Pidämme asioista, jotka sekä ovat hyviä että kuulostavat hyviltä, Kurunmäki kuvaa.
Sitä, missä sijaitsee toinen mahdollinen mummonmetsä, ei ole vielä tiedetä. Luonnonperintösäätiölle myyntiin tulee ikimetsiä muun muassa kuolinpesiltä.
– Keräämme rahaa mummonmetsään, mutta se voi mennä vain Luonnonperintösäätiön erilaisiin ikimetsähankkeisiin.
– Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden vuosi on tärkeää lisätä suojeltua ikimetsää. Ymmärrämme myös hyvin hoidetun talousmetsän merkityksen hiilinieluna.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
