Norjassa pelätään jo maastohiihtokatastrofia – Kari-Pekka Kyröltä tyly kuittaus lajijättiläisen huoliin

– Nyt on aika kääriä hihat ja tehdä töitä kaikesta huolimatta. Ehkä tämä voi olla herätys siihen, mikä on oikeasti tärkeätä. Vain nukkumisella, syömisellä ja harjoittelulla on merkitystä, NRK:n asiantuntijan Torgeir Björn totesi norjalaismedialle viime viikonloppuna. 

Tällä Björn viittaa siihen, että Norjan hiihtoliitto saattaa joutua karsimaan budjettiaan, kun koronaviruspandemia on aiheuttanut takaiskuja. 

NRK uutisoi, että isojen tapahtumien, kuten Holmenkollenin maailmancupin ja Norjan mestaruuskisojen, sekä useiden pienempien kilpailujen peruminen tai järjestäminen tyhjille katsomoille on aiheuttanut liitolle noin 27 miljoonan Norjan kruunun eli 2,2 miljoonan euron menetykset.

Norjan hiihtoliiton pääsihteerin Ingvild Bretten Bergin mukaan summa saattaa vielä lähes tuplaantua, jos menetykset jatkuvat loppuvuoden aikana. 

Jos palataan Björnin huomautukseen olosuhteista, Jari Isometsä on samoilla linjoilla norjalaisasiantuntijan kanssa. 

– Norjassa on totuttu niin hyvään, MTV Urheilun asiantuntija aloittaa. 

– Suomessa ei olla niin herkkiä valittamaan, koska olemme tottuneet tulemaan niukkuuden kanssa toimeen. Norjassa ei ole totuttu siihen, että tarvitsee antaa olosuhteista periksi. Ne ovat olleet aina maksimaaliset. Nyt joudutaan miettimään tällaisiakin asioita. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Suomen maajoukkueen ex-päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön kanta Norjasta kantautuneisiin huoliin on raaka. 

– Norja on maailman rikkain kansakunta. Ei heillä ole mitään oikeita huolenaiheita.  

Tähtiurheilijoilla käsi omaan taskuun

Yksi Norjan hiihtoliiton mainitsemista ongelmista on toukokuussa päättyvä sopimus yhden pääsponsorin Sparabenk1:n kanssa. Lisäksi perjantaina uutisoitiin siitä, että merkittäviä satsauksia Norjan aluejoukkuetoimintaan vuodesta 2013 lähtien tehnyt rakennusyhtiö Veidekke vetäytyy liiton taustalta.

Aluejoukkueissa on puhuttu jo mahdollisista katastrofaalisista seurauksista.   

– Aluejoukkueet ovat olleet tärkeitä, ja nyt etsimme mallia, miten voisimme jatkaa eteenpäin. Tällä hetkellä siihen ei ole selvää ratkaisua. On haastava tilanne rahoittaa näitä joukkueita, Norjan maastohiihdon lajipäällikkö Espen Bjervig selvittää. 

Bjervigin mukaan liitto ei haluaisi missään nimessä kajota urheilijoiden tukirahoihin, mutta niiden suojaaminen ei ole täysin varmaa. Edessä saattaa olla myös maajoukkueiden urheilijamäärien pienentäminen.  

– Tämä riippuu asioiden etenemisestä. Nyt tapahtuu niin paljon lähes päivittäin. Taloudellinen tilanne heijastuu myös Norjan hiihtoliittoon, sillä yhteiskumppaneillamme on käynnissä suuri taistelu, Bjervig summasi viime viikolla viitaten koronaviruksen aiheuttamiin haasteisiin yritysmaailmassa. 

Isometsä huomauttaa, että koronaviruksen aiheuttamat takaiskut ovat tuntuvampia Norjan maastohiihdossa, sillä "Norja on tehnyt aina kaiken isosti". 

 –  Mutta onhan se selvää, että Norjalla on vaikeuksienkin jälkeen käytössä enemmän rahaa maajoukkueen toimintaan kuin Suomella sen hyvinä aikoina. 

Ja Norjassa on paljon maastohiihtäjiä, joilla on varaa laittaa "kättä taskuun". 

– Tämä tilanne vaikuttaa enemmän niihin urheilijoihin, jotka eivät ole vielä tähden asemassa. Tähtiurheilijat joutuvat nyt vain kustantamaan enemmän itse. Esimerkiksi Suomessa ei ole kovinkaan montaa sellaista urheilijaa, joka voi laittaa käden omaan taskuun. 

Kyrö: Suomessa tärkeintä onnistunut päävalmentajavalinta

Myös Suomen hiihtoliitosta on kantautunut huolestuttavaa viestiä: viikko sitten tuli uutinen yt-neuvotteluista. Vaikeuksia ovat aiheuttaneet kisaperumiset ja yhteistyökumppanirahoituksen epävakaa tilanne.

Kari-Pekka Kyrö uskoo Hiihtoliiton vankkaan sponsorikantaan, vaikka tilanne on tiukka.

– Toivottavasti liitto saa sopimukset jatkumaan. Minusta kaikkein tärkein asia alkavaa kolmen vuoden arvokisaputkea ajatellen on kuitenkin onnistunut päävalmentajan valinta. Se menee ohi resursseista, maajoukkueen koosta ja tällaisista pienistä asioista. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Samalla kun liitto painii talouspuolen kanssa toimistolla, koronaviruksen heijastukset vaikuttavat suoraan myös urheilijoiden mielenrauhaan. Siitä huolimatta, että seuraava tärkeä kilpailu on vasta ensi marraskuussa, kuten Isometsä huomauttaa.  

– Toukokuun loppuun mennessä pitäisi olla tiedossa leiritykset ja kokonaissuunnitelma. Harjoittelu nivoutuu kuitenkin hyvin paljon leirityksen ympärille. Jos tämä ei ole tiedossa hyvissä ajoin, niin suunnitelman tekeminen tulevalle kaudelle vaikeutuu huomattavasti. 

– Tämä aiheuttaa hermoilua. Ja siinä tilanteessa osaa hyvin harvoin miettiä sitä, että kaikki muutkin ovat samassa tilanteessa, entinen huippuhiihtäjä linjaa.