Syksyllä 2016 aloittanut selvitystyöryhmä ei tehnyt Norjan maastohiihdosta löydöksiä dopingin tai astmalääkkeiden väärinkäytöstä. Asiasta kertoo Suomen urheilun eettinen komitea.
Muun muassa suomalainen Katja Mjösund oli mukana ryhmässä, joka lähti viime syksynä selvittämään astmalääkitystä sekä muita lääketieteellisiä käytäntöjä Norjan maastohiihtomaajoukkueessa.
Lukuisat kansainväliset, myös suomalaiset, tutkimukset ovat osoittaneet, että kestävyysurheilijat ja etenkin maastohiihtäjät kärsivät selvästi enemmän astmasta ja hengitystieoireista kuin väestö keskimäärin. Hiihtäjillä todettu astma poikkeaa esimerkiksi solutasolla klassisesta astmasta. "Hiihtoastman" uskotaan johtuvan runsaasta kuivan, kylmän ilman hengittämisestä, joka vaurioittaa keuhkoputkia.
Selvitystyöryhmän mukaan terveitä norjalaisurheilijoita ei ole hoidettu astmalääkkeillä. Hengitystieoireita kuten yskää ja limaisuutta on hoidettu tilapäisesti urheilussa sallituilla astmalääkkeillä ilman diagnoosia.
Lääkkeiden annostelussa on käytetty nebulisaattoria, joka on useissa muissa maissa kuten Suomessa käytössä pääosin sairaaloissa. Norjassa laitteen käyttö on perinteisesti ollut varsin yleistä myös astman kotihoidossa.
Norjan hiihtomaajoukkueessa laitetta on käytetty suolavesihöyryn hengittämiseen ja astmaatikoilla astmalääkkeiden annosteluun. Urheilijat ovat kokeneet vesihöyryn hengittämisen auttavan kilpailun yhteydessä ilmenevien hengitystieoireiden kuten esimerkiksi yskän ja limanerityksen vähentämisessä. Nebulisaattorin käyttö on urheilussa sallittu.
Puutteita koulutuksessa
Selvityksen mukaan urheilijoiden antidopingkoulutus ja -tiedotus ei ole ollut tarvittavalla tasolla. Keskeisten toimijoiden viestinnässä on myös kehitettävää.
– Urheilijoilla on kattavat tukiverkostot, mikä helpottaa keskittymistä itse urheiluun. Kääntöpuolena on se, että urheilija saattaa unohtaa omat vastuunsa ja velvollisuutensa antidopingasioissa. Urheilija itse on aina viimeksi vastuussa siitä, mitä hänen elimistössään on, selvitystyöryhmän jäsen Mjösund sanoo.
Riippumaton työryhmä ei löytänyt dopingaineiden tai lääkkeiden väärinkäyttöä tai mitään siihen viittaavaa.
Selvitysryhmä kokee nebulisaattorin käytön haasteellisena. Urheilijoiden kokemuksien mukaan laitteen käyttö lieventää hengitystieoireita. Toisaalta lääketieteellisen laitteen käyttö voi antaa väärän kuvan etenkin nuorille urheilijoille eettisesti kestävästä urheilijoiden terveydenhuollosta. Työryhmä suosittelee, että höyryhengityksen mahdolliset hyödyt hiihtäjän hengitystieoireiden hoidossa tulee tieteellisesti tutkia ja julkaista, jolloin tieto on kaikkien käytössä.
Ryhmä on tyytyväinen siihen, että Norjan hiihtoliitto on jo selvityksen aikana tehnyt aktiivisesti toimenpiteitä rutiinien parantamiseksi. Urheilijasopimuksen pykäliä on muutettu ja urheilijan omaa vastuuta on korostettu.
Työryhmä kehottaa myös Kansainvälistä Hiihtoliittoa FIS:ä suhtautumaan astmaongelmaan vakavasti. Organisaation tulisi arvioida uudelleen esimerkiksi pakkasrajoja ja kilpailumuotoja.
– Astma on merkittävä ongelma monilla huippuhiihtäjillä, sitä voisi melkein kutsua "ammattitaudiksi". Tarvitaan lisää tietoa astman ehkäisy- ja hoitokeinoista kylmässä urheiltaessa. Valitettavasti astman hoito saatetaan nähdä vääristyneesti kilpailuetuna tai salailtavana asiana, unohdetaan, että urheilijoiden terveydestä huolehtiminen pitkällä aikajänteellä on kaikkien osapuolten etu ja mahdollistaa reilun kilpailun, Mjøsund sanoo.
Työryhmä on koonnut selvityksessä käytetyn aineistonsa toimimalla tarkkailutehtävissä arvokilpailuissa, käynyt läpi lääketieteellisiä tutkimuksia ja keskeisten tahojen materiaaleja kuten esimerkiksi testaustilastoja. Tietoa on kerätty lukuisissa haastatteluissa, joihin on osallistunut niin lääketieteen kuin antidopingtoiminnan asiantuntijoita Maailman antidopingtoimisto WADAsta, Kansainvälinen hiihtoliitto FISstä, Olympiatoppen Norjasta ja Antidoping Norjasta. Myös maajoukkueen eri toimijoita sekä urheilijoita on haastateltu.
Lähde: SUEK ry