Yhteisöverotilastoista selviää, että verkkoyhtiö Nokian ja sen tytäryhtiöiden Suomeen maksamat verot ovat nollilla, vaikka niiden veronalainen tulo oli yli 740 miljoonaa euroa.
Samoin hissiyhtiö Koneen ja sen tytäryhtiöiden Suomeen maksamat verot jäivät noin 9 miljoonaan euroon, vaikka verotettavaa tuloa kertyi yli 160 miljoonaa euroa.
Monet eri tekijät selittävät yhteisöveron määrittymistä ja siihen liittyviä epäsymmetrisyyksiä suurten konsernien kohdalla, sanoo asianajotoimisto Boreniuksen osakas Janne Juusela. Niitä ovat muun muassa yhtiön aiemmat tappiot sekä ulkomailla verotetut tulot.
Suomessa vanhoja tappioita voi vähentää verotettavaa tuloa vastaan kymmenen vuoden ajan. Nokia vetoaa nollaverojensa kohdalla juuri tähän.
– Nokialla on edelleen Suomessa käyttämättömiä tappioita, ulkomaisen veron hyvityksiä ja muita väliaikaisia eriä, joiden takia Nokia ei maksanut vuodelta 2015 voitostaan veroja Suomeen. Suomeen maksettavien verojen ajoitukseen ja suuruuteen vaikuttaa yhtiön kannattavuuden yleinen kehitys, yhtiöstä kerrotaan.
Sivuliikkeiden voitot verotetaan lähtömaassa
Hissiyhtiö Koneesta kerrotaan, että sen Suomeen verotettavat tulot koostuvat pääasiassa rojalteista eli lisenssimaksuista. Näistä maksuista, samoin kuin osingoista, peritään lähdevero jo niiden syntymaassa.
Samalla tavoin konsernien ulkomaisten sivuliikkeiden voitot on yleensä verotettu jo lähdemaassa. Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Suomi hyvittää ulkomaille maksetut tulot verotuksessa.
– Verosopimusten mukaan viime kädessä verotusoikeus kuuluu ensisijaisesti sivuliikkeen sijaintimaahan, Juusela sanoo.