Verottajan tekemä tarkastus paljasti ison aukon valtion tulovirrassa: Veroja jätettiin maksamatta lähes 400 miljoonan edestä viime vuonna

Maksamattomia veroja löydettiin sekä harmaan talouden valvonnassa (86 miljoonaa euroa) että muussa valvonnassa (305 miljoonaa euroa). Valvonnassa paljastuneiden, maksamatta jääneiden verojen määrä on 17 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020.

Arvonlisäveroja jätettiin maksamatta

Suuryritykset olivat jättäneet aiempaa enemmän veroja maksamatta, yhteensä 64 miljoonaa euroa.

Lisäksi kaiken kokoisissa yrityksissä havaittiin maksamattomia arvonlisäveroja aiempaa enemmän. Verotarkastuksissa puuttuvia arvonlisäveroja löydettiin 48 miljoonaa.

Vakuutuskuorien sijoituksien valvontaa tehostetaan

Henkilöiden valvonnassa maksamattomia veroja paljastui esimerkiksi silloin, kun ulkomaisten sijoitusten tuottoja oli jätetty ilmoittamatta Verohallinnolle.

Osa tapauksista liittyi vakuutuskuoriin. Vakuutuskuori on vakuutusyhtiön tarjoama vakuutussäästämisen muoto.

Vakuutuskuoriin sijoitettujen varojen tuoton verotus muuttui vuonna 2020 lakimuutoksen myötä. Pääomatuloveroa pitää maksaa jo sinä vuonna, jona tuotot ovat kertyneet vakuutusyhtiölle ja olleet vakuutuksenottajan nostettavissa.

– Tehostamme entisestään vakuutuskuoriin tehtyjen sijoitusten valvontaa. Vakuutuskuoriin on sijoitettu merkittävä määrä suomalaisten varoja, ja tuottojen ilmoittamisessa on todettu väärinkäytöksiä, harmaan talouden valvontaa vetävä apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta kertoo.

Harmaan talouden verovalvonta ja verotarkastukset keskittyvät yrityksiin ja henkilöihin, jotka välttelevät tietoisesti veroja.

Harmaan talouden saralla erottuu kuusi alaa

Tahallaan väärin toimijoita on kaikkialla liike-elämässä, mutta erityisesti rakennus-, kuljetus-, siivous- ja ravintola-aloilla, autokaupassa ja verkkokaupassa.

– Vääränsisältöiset tositteet ja asiakirjat kirjanpidossa ovat tyypillinen toimintatapa. Niiden avulla irrotetaan varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon. Samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa, Valsi kertoo.

Harmaan talouden valvonnan lisäksi Verohallinto valvoo vuosittain sekä henkilöiden että yritysten antamia veroilmoituksia ja niihin liittyvien tietojen oikeellisuutta. Esimerkiksi veroilmoituksille annettuja tietoja tarkistetaan ja verrataan Verohallinnon muualta saamiin tietoihin.

– Tämän tyyppisessä valvonnassa löytyy usein henkilöitä, jotka tietämättään, huomaamattaan tai muista syistä ovat jättäneet ilmoittamatta meille esimerkiksi sivutulojaan, saamiansa lahjoja tai virtuaalivaluuttojen myynnistä saamiansa tuloja. Näistä asiakkaille tyypillisesti aiheutuu myöhästymismaksuja tai veronkorotuksia, ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo.

Ulkomaille maksetuista osingoista pitää maksaa lähdeveroa. Verohallinto määräsi osinkoja ulkomaille maksaneille pörssiyhtiöille yhteensä 34 miljoonaa euroa lisää lähdeveroa maksettavaksi. Pörssiyhtiöt olivat laiminlyöneet lähdeveron perintään liittyvät velvollisuutensa ja soveltaneet tiettyjä Suomen kansainvälisiä verosopimuksia väärin perustein.

– Jatkamme lähdeveron valvontaa myös tänä vuonna. Suunnitteilla on sekä verotarkastuksia että lähdeveroilmoitusten tietojen tarkistamista, Myllyniemi kertoo.

Tarkastuksista saatava verohyöty on kasvussa

Verohallinto kertoo kohdentavansa tarkastukset sen mukaan missä niistä on suurin hyöty.

Verotarkastuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta saatu verohyöty sen sijaan on kasvussa. Vuonna 2021 verotarkastuksissa veroja pantiin maksuun 220 miljoonaa euroa.

Vuonna 2020 määrä oli 138 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 puolestaan 127 miljoonaa euroa. Lisäksi kevyemmillä toimenpiteillä ohjattiin yrityksiä toimimaan oikein.

Lähde: Verohallinnon tiedote