Nobelin rauhanpalkinnon saaja julkistetaan tänään Oslossa. Ehdolla rauhanpalkinnon saajaksi on kaikkiaan 318 henkilöä tai organisaatiota.
Ehdokkaiden joukossa ovat tiettävästi ainakin Syyrian siviilejä auttava White Helmets -pelastusryhmä, katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus ja yhdysvaltalainen tietovuotaja Edward Snowden. Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä Ranskan entinen presidentti Jacques Chirac ovat tiettävästi ehdolla.
Oikeus ehdokkaiden ehdottamiseen on tuhansilla ihmisillä ympäri maailmaa. Ehdokkaita voivat asettaa muun muassa aikaisemmat Nobel-voittajat sekä osa poliittisista päättäjistä ja akateemikoista. Nobel-lautakunta pitää ehdokkaat salassa 50 vuotta, mutta kandidaatteja nimenneet tahot voivat halutessaan kertoa ehdotuksistaan julkisuuteen.
Viime vuonna palkinto myönnettiin Kolumbian presidentti Juan Manuel Santosille ponnisteluista rauhansopimuksen solmimiseksi Farc-sissien kanssa.
"Kirjallisuuden Nobelin saaja palautti perinteisen linjan"
Tutkijatohtori Sanna Nyqvist Helsingin yliopistosta sanoo, että eilen jaetun kirjallisuuden Nobel-palkinnon myötä palattiin perinteisille linjoille. Palkinnon sai japanilaissyntyinen brittikirjailija Kazuo Ishiguro.
- Kyllä se palautti Nobel-linjan, joka oli parina viime vuonna lähtenyt koettelemaan kirjallisuuden rajoja. Nyt palkittiin perinteisempi romaanikirjailija, jos verrataan esimerkiksi viime vuoden kirjallisuuspalkinnon saajaan Bob Dylaniin.
Nyqvist kuvaa Ishiguroa mielenkiintoiseksi kirjailijaksi. Nyqvistin mukaan Ishigurolla on kuitenkin melko suppea teoskokoelma.
- Ishigurolla on vain yhdeksän teosta. Hän liikuu kirjoissaan laajoissa maailmoissa. Teoksissa toistuvat myös samat teemat kirjasta toiseen kuten. Hän käyttää muistin teemaa, kuvaa ihmisen paikkaa yhteiskunnassa, kuvaa usein tapahtumia ulkopuolisen silmin ja käyttää runsaasti minä-kerrontaa.
- Ishiguro on kirjailija, joka teoksesta toiseen yllättää lukijan, mutta toisaalta siellä on myös aina hänelle tutut teemat.