Maailman katseet kohdistuvat kahden viikon kuluttua jälleen Osloon, kun Nobel-komitea julkistaa rauhanpalkinnon saajan.
Jos vedonlyöjien kertoimia on uskominen, palkinto annetaan meren yli tulleiden pakolaisten auttamisesta Kreikassa. Vahvoilla ovat myös Kolumbian sisällissodan päättäneen rahansopimuksen osapuolet sekä vähäosaisien puolesta puhunut paavi Franciscus.
Viisihenkisellä Nobel-komitealla on riittänyt valinnanvaraa, sillä ehdokkaita on nimetty peräti 376. Parin vuoden takainen ennätys rikkoutui liki sadalla ehdokkuudella.
Ehdotetuista palkinnonsaajista 228 on yksityishenkilöitä ja 148 järjestöjä. Muuta Norjan Nobel-säätiö ei ehdokkuuksista sitten paljastakaan seuraaviin 50 vuoteen.
Säännöt eivät estä spekulointia ja vedonlyöntiä palkinnonsaajasta, sillä ehdokkaan nimeämiseen oikeutetut tahot – kuten kansanedustajat, yliopistojen professorit ja aiemmat nobelistit – saavat kertoa, ketä ovat ehdottaneet.
Snowden ja Trump myös ehdolla
Kreikan pakolaisauttajien puolesta palkinnon saattaisi vastaanottaa esimerkiksi 85-vuotias Emilia Kamvisi, josta otettu kuva syyrialainen pakolaislapsi sylissä levisi kaikkialle maailmaan. Tai monia hukkumasta pelastanut kalastaja Stratis Valamios sekä Lesboksen saarella avustustöissä toiminut amerikkalainen elokuvatähti Susan Sarandon.
Nobel-komitea osaa yllättää. Se ei esimerkiksi valinnut viime vuonna selvänä ennakkosuosikkina ollutta Saksan liittokansleria Angela Merkeliä. Ehkä nyt on hänen vuoronsa, sillä Merkel on edelleen ennakkosuosikkien joukossa.