Niuvanniemen sairaalassa hoidetaan väkivaltaisia lapsia, joista nuorimmat ovat 9-vuotiaita – ylilääkäri: "Näillä lapsilla ja nuorilla ei juurikaan ole ystäviä"

Niuvanniemen psykiatrisessa sairaalassa hoidetaan väkivaltaisia lapsia, joista nuorimmat ovat 9-vuotiaita – Rikospaikka vieraili paikan päällä keskustelemassa ongelmanuorten hätähuudosta 8:50
Vierailimme Niuvanniemellä: Ylilääkäri kertoo, miten lasten ja nuorten negatiiviseen kehitykseen voidaan vaikuttaa – katso Rikospaikan haastattelu tästä.

Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa hoidetaan väkivaltaisia lapsia ja nuoria, joista nuorimmat ovat yhdeksänvuotiaita. 

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin 11. marraskuuta vuonna 2020. Julkaisemme artikkelin uudelleen, koska Niuvanniemen sairaalasta karkasi viikonloppuna poliisin vaaralliseksi kuvailema henkilö.

Suomessa on kaksi EVA-nimistä yksikköä, jotka on tarkoitettu erityisen vaikeahoitoisille alaikäisille – toinen niistä on Kuopion Niuvanniemessä ja toinen Taysissa. Lisäksi HUS:ssa on vaikeahoitoisten lasten yksikkö.

– Näillä lapsilla ja nuorilla, joita meille tänne tulee hoitoon, ei käytännössä juuri ole esimerkiksi ystäviä, mikä on surullinen ja tuhoisa kehitys ihmisen kannalta. Kasvuolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset ja voi sanoa, että turvattomat, Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Tero Hallikainen kertoo.

Joitakin hoidettu vartijan avustuksella

Hallikaisen mukaan Niuvanniemeen päätyvät sellaiset lapset ja nuoret, jotka eivät ongelmiensa kanssa pärjää kunnallisella lasten- tai nuorisopsykiatrisella osastolla. Useimmiten syynä on joko ulospäin suuntautuva väkivalta joskus hyvin nuoresta pitäen.

– Meillä nuorimmat lapset ovat olleet yhdeksänvuotiaita ja heitä on hoidettu lastenpsykiatrialla vartijan avustuksella, koska hoitajille se hoito on ollut liian vaarallista ja riskialtista. Toinen pääasiallinen syy on vaikea-asteinen itsetuhoisuus, jonka taustalla on monenlaisia psyykkisiä ongelmia.

Sijoitukset välillä hätiköiden tehtyjä

Niuvanniemeen tulevilla lapsilla on takanaan pitkä, pirstaleinen historia. Alle 15-vuotiaalla lapsella voi olla jo kymmenen sijoituspaikkaa kodin jälkeen.

– Sellaista tunnetta, että "täällä minusta välitetään", ei ehdi syntyä. Syy sijoituspaikkojen vaihteluun on se, että joka kerta kun tulee epäonnistuminen, niin yleensä ongelmat pahenevat. Tulee lisääntyvässä määrin karkailua, rikoksia, päihteiden käyttöä ja väkivaltaa karkuyritysten yhteydessä.

– Se johtaa siihen, että mennään koko ajan suljetumpaan suuntaan ja lopulta ollaan siinä tilanteessa, että ollaan lähes vankilamaisissa olosuhteissa.

Lasten ja nuorten sijoitukset saattavat olla välillä hätiköiden tehtyjä. Hallikainen kertoo, että tämä johtuu siitä, että erikoissairaanhoidossa hoitojaksot ovat keskimäärin lyhyitä ja riittämättömiä.

– Jotta potilaskierto pysyisi yllä ja voitaisiin ottaa uusia potilaita tutkittavaksi, niin hoitoajat ovat huomattavan lyhyitä ja välttämättä lapsen ja nuoren ongelmia ei ennätetä ratkoa riittävästi osastoolosuhteissa, vaan heidät joudutaan sijoittamaan hätäisesti jonnekin sosiaalitoimen alaiseen lastensuojelun sijoituspaikkaan.

Jonot hoitoon pitkiä

Hallikaisen mukaan lopulta ongelmat voivat kasautua niin, että lopulta ollaan tilanteessa, jolloin lapsi ei pärjää enää lastensuojelun sijoituspaikassa ja hyvin huonosti osastollakaan.

Jono Niuvanniemen yksikköön saattaa olla vuodenkin mittainen. Hoitojaksot ovat pitkiä – kestoiltaan yli vuoden.

Asiantuntijan mukaan lasten tilanteisiin puututaan aivan liian myöhään. Lopulta ollaan pisteessä, jossa erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten osastolle pääsee vain joka viides hoitoa tarvitseva.

Hallikaisen mukaan todellisuudessa hoitoa tarvitsevien määrä on tätäkin suurempi, sillä osalle lapsista ei edes lähdetä tekemään lähetettä, koska tiedetään, kuinka pitkiä jonot yksikköön ovat.

– Yleinen ongelma meidän potilaissa on, että he tulevat liian myöhään. Jos me aletaan murrosiässä hoitamaan nuorta, joka on siihen mennessä tehnyt rötöksiä, niin ennuste on aika huono.

Lue myös:

    Uusimmat