Nina muistaa, kuinka sulki kotinsa oven viimeisen kerran: "Tajusin, että olen mokannut"

– Tajusin, että olen itse mokannut, eikä minulla ollut paikkaa, mihin mennä.

– Olin ryssinyt asiani ja tuonut mun perheelle valtavasti surua. Olen ollut niin monta kertaa sairaalassa huumeiden takia, kun olen meinannut kuolla niihin.

Nina esiintyy dokumentissa ja artikkelissa etunimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.

Nina kertoo, ettei ensin tiennyt, mistä asunnoton voisi saada apua. Hän ei halunnut mennä hätämajoitukseen, vaan etsi suojaa muiden huumeiden käyttäjien nurkista.  

Dokumentissa Nina kertoo, kuinka näki ja koki myös itse väkivaltaa.  

– Pelkään edelleen, jos kuulen, kun mies huutaa. Muhun on käyty tosi pahasti kiinni silloin. En halunnut olla missään 20 asteen pakkasessa, niin mieluummin valitsin jostain helvetin syystä sen, että mua hakataan.  

Janne Heimonen työskentelee Vailla vakinaista asunto ry:n palveluksessa. Entisenä asunnottomana hän toimii vertaisohjaajana Vepassa. Dokumentissa Heimonen ja Nina keskustelevat asunnottomuudesta.

Vepassa voi arkipäivisin levähtää, viettää aikaa, syödä lämpimän aterian, kertoa ongelmistaan ja saada tukea palveluihin hakeutumisessa. Päihtymys ei ole esteenä sisäänpääsylle.

Nina yritti katkaista huumeiden käyttönsä hakeutumalla katkaisuhoitoon. Hän myös kertoo hankkineensa korvaushoitolääkkeet kadulta. 

Kun tilille tuli rahaa, Nina lopetti katkaisuhoidon. Vuokravelkoihin tarkoitetut varat menivät huumeisiin.  

– En nähnyt edessäni kuin pelkkää mustaa. Näin ainoastaan ne huumeet ja lähdin katkolta menemään.  

– Se oli ainaista pillereiden perässä juoksemista ja tajusin, että en jaksa enää. Haluan normaalin elämän takaisin. Sen, mitä mulla joskus oli. 

Koti kadulla -dokumentissa seurataan myös asunnottomia auttavan Yökiitäjät-partion työtä.

Dokumentissa partio etsii 40 vuotta kodittomana ollutta 77-vuotiasta miestä hylätystä kellarista.

Nina haki apua ja hakeutui korvaushoitoon salassa, sillä koki, ettei saanut tukea mieheltä, kenen luona hän asui. Asiat alkoivat mennä parempaan suuntaan, ja myös oma koti löytyi.

– Sitä tunnetta ei voi kuvailla. Se on kuin lottovoitto. 

– En aluksi voinut uskoa, että mulla on koti. Tajusin sen vasta, kun vein sinne ne vähät tavarat, mitä mulla oli. Se oma rauha ja vapaus. Mä päätän, kuka sinne tulee ja kuka ei tule.  

Nykyinen koti on rauhallisella alueella, jossa asuu paljon perheitä. Vuokrat menevät suoraan vuokranantajalle, sillä Nina ei halua ottaa riskejä velkojen kertymisestä. Hän myös yrittää pysytellä kaukana niistä alueista, missä vietti aikaa käyttäessään huumeita.

– Kyllä koira koiran tuntee, enkä mäkään täydellinen ihminen ole. Ehkä olen ylivarovainen sen kanssa, koska en halua elämääni enää sellaisia ihmisiä, jotka käyttää.

• Eilen05:00
  Lento-onnettomuudet

  Lentokoneen moottorit rikkoutuivat kilometrin korkeudessa – perämies: "En uskonut selviytyväni"
• 21.2.06:52
  Vanhemmuus

  Ex-narkomaani Metta oli korvaushoidossa, kun tuli äidiksi: "Tämän ei pitänyt olla mahdollista"
• 18.2.06:53
  Vanhemmuus

  Vanhemman ei kannata vaieta arjen kuormittavista haasteista: "Lapsi aistii, jos vanhempi on huolestunut"
• 15.2.14:30
  Mielenterveys

  Vanhemman sairaus voi tuoda haasteita perhe-elämään – näin lapselle kannattaa avata tilannetta
• 15.2.06:37
  Vanhemmuus

  Kahden lapsen äiti Sonja-Elina joutui petipotilaaksi palvelutaloon: "Olen joutunut esittämään, että kaikki on hyvin"
• Lataa lisää