Eläköityneen rikostutkija Jari Veijalaisen ja MTV:n rikostoimittaja Päivi Hannulan tuore kirja Someron murha paljastaa uutta tietoa vuonna 2019 murhatun ja kateisiin jääneen Milla Arosen tapauksesta.
– Toivon, että tästä olisi jotain hyötyä, koska en ole puhunut tästä kenellekään ennen sinua. Olen miettinyt kauan, puhunko. Jos mennään poliisilta kysymään, tämä oli yksi versio toisten seassa. Mutta nyt minun ei tarvitse enää piilottaa.
Näin 21-vuotiaan ex-tyttöystävänsä Milla Arosen murhasta elinkautista vankeusrangaistusta istuva Jyri Nieminen kertoo MTV:n rikostoimittaja Päivi Hannulalle Hannulan ja KRP:n entisen rikostutkija Jari Veijalaisen uudessa kirjassa Someron murha.
Teos kuvaa Veijalaisen poliisiuran haastavinta rikostutkintaa. Poliisin tiedossa ei ollut rikospaikkaa eikä ruumista, eikä niitä ole löytynyt varmuudella vielä tänäkään päivänä.
Siitä huolimatta pieni tutkintaryhmä onnistui selvittämään tapauksen niin perusteellisesti, että esitutkinnan valmistuttua Jyri Nieminen myönsi aiheuttaneensa Arosen kuoleman.
Tekijöiden mukaan kirjan on tuoda Milla Arosen kohtalo julki ja päästää ääneen myös Arosen omaiset, jotka ovat antaneet haastatteluja kirjaan.
Jyri Nieminen muutti kertomustaan rikosprosessin aikana useita kertoja. Kirjassa hän puhuu tapauksesta ensimmäistä kertaa julkisuudessa.
Hän myöntää valehdelleensa oikeudessa ja kertoo, miten Arosen elämä hänen mukaansa oikeasti päättyi. Nieminen myönsi suunnitelleensa teon, mutta kiistää, että hänen tarkoituksenaan olisi ollut tappaa Aronen.
– Minulla ei ole enää muistikuvaa siitä, mitä teimme milloinkin. Siitä alkaa olla kulunut jo niin paljon aikaa. Mutta kuolinsyy on eri kuin mitä olen esittänyt oikeudenkäynnissä, Nieminen sanoo kirjassa.
– Nämäkin ovat sellaisia asioita, joita en pysty todistamaan mitenkään. Nämä ovat vain minun sanojani. Tiedän itse tasan tarkkaan, mitä on tapahtunut.
Ei palannut palveluspaikalle
Aronen katosi kesäkuussa 2019 ollessaan viikonloppulomalla armeijasta. Tapausta tutkittiin ensin katoamisena, mutta Jyri Niemisen nimi nousi nopeasti esiin poliisin puhutettua Arosen elämästä tietäviä henkilöitä. Poliisi soitti myös Niemiselle, joka kiisti olleensa Arosen kanssa enää juuri missään tekemisissä.
Poliisille jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen, että Nieminen puhui paljon Arosen itsetuhoisuudesta. Kukaan muu poliisin puhuttamista henkilöistä ei ollut kertonut tällaisesta.
Heinäkuun lopulla tapausta Lounais-Suomen poliisissa tutkinut nuorempi konstaapeli otti yhteyttä keskusrikospoliisin ja pyysi näkemystä siitä, miten tutkinnassa päästäisiin eteenpäin.
Keskusrikospoliisi tutki Arosen puhelimen televalvontatiedot. Niistä kävi ilmi, että Arosen puhelin oli liikkunut lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Somerolta tietä numero 280 Helsingin suuntaan. Puhelin oli kulkenut harvaan asutulle maaseudulle ja paikantunut eri paikkoihin.
Puhelimen paikkatiedot oli otettu pois päältä sunnuntaina kello 2.05, mutta puhelinta oli käytetty sen jälkeenkin aina aamukahdeksaan asti. Kävi ilmi, että Arosen tiedoilla oli haettu pikavippejä ainakin 57 400 euron edestä.
Viimeinen paikannustieto oli Someron keskustan tukiasema. Sitten puhelin katosi verkosta äkillisesti, oudolla ja epänormaalilla tavalla.
Katoamistutkinta muuttui henkirikostutkinnaksi ja tutkintavastuu siirtyi keskusrikospoliisille.
Epäuskottava kertomus
Elokuun lopussa 2019 poliisi otti Jyri Niemisen kiinni sen jälkeen, kun Nieminen oli poistunut kotoaan autolla aikaisin aamulla. Vielä tuolloin Nieminen vakuutti syyttömyyttään, mutta kertoi nyt olleensa paljonkin tekemisissä Arosen kanssa.
Lisävihjeitä poliisi löysi muun muassa Niemisen entisestä autosta, jonka kroonisesti rahaton ja ulosottovelkainen mies oli myynyt vain hieman Arosen katoamisen jälkeen.
Näytti siltä, että auton tavaratila oli pesty painepesurilla. Myöhemmin poliisi löysi Arosen rikotun urheilukellon kappaleen Niemisen vanhempien ladon lattian alta.
Tutkinnan edetessä Nieminen jäi kuulusteluissa jatkuvasti kiinni valheista. Rikosnimike vaihtui taposta murhaksi.
Uudenvuodenaattona Nieminen tunnusti täysin yllättäen aiheuttaneensa ex-tyttöystävänsä kuoleman. Hän kertoi yöllisestä ajelusta, jonka aikana hänen tarkoituksenaan oli urkkia Arosen verkkopankkitunnukset ja tehtailla niillä lainahakemuksia.
Hän väitti surmanneensa Arosen yhdellä lyönnillä kiivastuttuaan siitä, kun Aronen alkoi puhua parisuhdeasioista.
– Mul vaan ihan täysin napsahti pääs, aivan niinku kirjaimellisesti ja siin kohtaa mä löin Arosta – – käännyin poispäin sen jälkeen ja jatkoin huutamista.
Niemisen mukaan hän oli seuraavaksi nähnyt, kuinka Aronen makasi maassa elottomana. Tekonsa jälkeen Nieminen kertoi hävittäneensä ruumiin mökkiläisten yhteiskäytössä olleeseen roskasäilöön.
Kirjassa käy ilmi, että Niemisen mukaan lyönti ei ollut Arosen todellinen kuolinsyy. Mitään lyöntiä ei ylipäätään tapahtunut.
Poliisi piti Niemisen kertomusta epäuskottavana ja ulkoa opeteltuna. Roskiksen käyttäjät eivät olleet huomanneet yleisroskiksessa tapahtuma-aikana mitään poikkeuksellista, minkä lisäksi mies ei ollut esimerkiksi kertonut kuolonkankeudesta tai seikoista, joita tapaukseen tulisi liittyä.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi Niemisen henkirikossyytteet, mutta Turun hovioikeus katsoi hänen syyllistyneen murhaan. Tuomio on lainvoimainen. Nieminen on istunut elinkautista tuomiotaan jäätyään kiinni lyhyen pakomatkan päätteeksi 9.7.2021.
Arosen ruumis on yhä kateissa. Kirjan kirjoittajat eivät vieläkään usko Niemisen kertomusta ruumiin hävittämisestä, vaan ovat sitä mieltä, että tällä on ollut jokin muu syy piilotella ruumista.