Neljä Naisleijonien pelaajaa astui esiin nimellään – Pasi Mustosta puolustava avoin kirje kyseenalaistaa syytökset

Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen entinen päävalmentaja Pasi Mustonen on saanut tuekseen ainakin neljä entistä maajoukkuepelaajaa ja kuusi maajoukkueen entistä taustajäsentä. He ovat allekirjoittaneet Suekin tutkinnan kohteeksi joutunutta Mustosta ja maajoukkueen toimintakulttuuria puolustavan avoimen kirjeen.

Suomen urheilun eettisen keskuksen eli Suekin tutkinnan kohteeksi joutunut Naisleijonien entinen päävalmentaja Pasi Mustonen on saanut puolustuspuheenvuoron avoimesta kirjeestä, jotka ovat allekirjoittaneet entiset maajoukkuepelaajat Riikka Sallinen, Linda Leppänen, Tanja Niskanen ja Sari Kärnä sekä kuusi muuta entistä joukkueen jäsentä.

Kirjeessä puolustetaan vuosina 2014–2022 valmentaneen Mustosen joukkueen toimintakulttuuria ja kyseenalaistetaan julkisuudessa esiintyneet syytökset Mustosen epäasiallisesta ja epäreilusta toiminnasta.

– Kanssapelaajista välittäminen, yksilön huomioiminen ja urheilullisuus ovat olleet Naisleijonien tärkeimpiä arvoja. Urheilijalähtöinen valmennustapa on ollut valmennustoiminnan keskiössä ja pelaajat ovat ottaneet entistä enemmän vastuuta omasta ja koko joukkueen kehittymisestä. Turvallinen toimintaympäristö, pelaajien itseohjautuvuus ja lajitaidot ovat olleet harjoittelun ja valmennuksen perustana, kirjeessä kerrotaan.

Juttu jatkuu videon alla. 

Näin Noora Räty reagoi Pasi Mustosen vastattua Leijonakuningatar-kirjassa esitettyihin väitteisiin 1:43
Näin Noora Räty reagoi Pasi Mustosen vastattua Leijonakuningatar-kirjassa esitettyihin väitteisiin.

Kirjeessä korostetaan naisleijonien päässeen osalliseksi toiminnan suunnittelua ja kehittämistä muun muassa vuonna 2015 perustetun pelaajien johtoryhmän kautta.

– Pelaajien johtoryhmä on varmistanut sen, että pelaajat ovat pystyneet nopeasti ja matalalla kynnyksellä tuomaan valmennuksen tai muun johtoryhmän käsittelyyn epäkohtia, muutosehdotuksia tai mitä tahansa muita huomionarvoisia asioita.

Kirjeessä kerrotaan myös vuonna 2017 tehdystä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä, jonka mukaan toimintakulttuuri on ollut erinomaista. Opinnäytetyön ohjaajina toimivat Pasi Mustonen sekä kirjeen medialle lähettänyt Markus Arvaja. Lisäksi toinen Naisleijonien toimintakulttuurista tehty pitkittäistutkimus valmistuu tämän vuoden aikana.

Kirjeen lopussa kyseenalaistetaan syytökset, joiden mukaan maajoukkueen toiminta olisi ollut Mustosen alaisuudessa eettisesti kyseenalaista tai pahoinvointia aiheuttavaa.

– … Suurin osa johtoryhmästä toimii maajoukkueessa siviilitöidensä ohessa. Toiminnan arvot ja pelaajien huomioon ottaminen korostuvat entisestään, koska sitoutuminen joukkueeseen saattaa merkitä joukkueen jäsenille yksilötasolla taloudellisia menetyksiä. Tästä huolimatta sekä pelaajistossa että johtoryhmässä on pitkän linjan naisleijonia, jotka ovat olleet mukana toiminnassa vuosien ajan. On vaikea kuvitella, että samat ihmiset sitoutuvat vuosiksi mukaan toimintaan, jos joukkueen toimintakulttuuri ei olisi eettisesti hyväksyttävää tai joukkueessa olo aiheuttaisi henkistä pahoinvointia.

Lopuksi kirjeessä mainitaan, että tiedonannon on hyväksynyt ja siihen on sitoutunut 16 nimettömänä pysyvää Naisleijonien pelaajaa.

Lue myös:

    Uusimmat