Liittouman uusi maavoimajohtoporras on Suomelle paljon kokoaan merkittävämpi, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.
Naton hymni ja viiden maan kansallislaulut kajahtivat perjantaina Mikkelin Karkialammella, kun Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporras avattiin virallisesti. Liput nousivat salkoon ja kädet lippaan lyhyessä seremoniassa.
Kotiseudullaan olleen puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan nyt on toteutunut Suomen tärkein kansallinen Nato-tavoite, jopa pohjoisen eteentyönnettyä FLF-maavoimajoukkoa tärkeämpi.
– Tämä (johtoporras) varmistaa sen, että suomalainen näkemys pohjoisen alueen maapuolustuksesta, eli käytännössä Suomen rajan puolustuksesta, tulee täysimääräisesti implementoitua (toteutettua) Naton puolustukseen, Häkkänen sanoi STT:lle.
Uusi Nato-esikunta aloitti työnsä jo reilu kuukausi sitten. Alkuvaiheessa siellä työskentelee noin kymmenen ihmistä. Lähivuosien kuluessa henkilöstömäärän on tarkoitus kasvaa noin 50:een.
– Johtoportaan merkitys on ehdottomasti sen nuppilukua suurempi, Häkkänen vakuutti.
Turkissa sijaitsevan Naton maavoimaesikunnan apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Jez Bennett jakoi ministerin näkemyksen.
– Jos meidän (Naton) pitää puolustaa pohjoista sivustaamme, se tehdään täältä käsin yhteistyössä oman Izmirissä sijaitsevan esikuntani kanssa, hän kuvaili STT:lle.
Saunan merkitys sisäistetty
Pohjoisen alueen maavoimajohtoportaan (Multi-Corps Land Component Command, MCLCC) tehtävänä on liittouman maavoimajoukkojen johtaminen ja kansallisten maajoukkojen toiminnan yhteensovittaminen pohjoisella alueella.
Käytännössä se tarkoittaa muun muassa harjoitustoiminnan suunnittelua, valmistelua ja johtamista.
Bennettin mukaan Mikkelin johtoportaan työtä leimaakin tulevan vuoden aikana tiivis harjoitustahti. Jo seuraavan parin viikon aikana MCLCC:n henkilökunta osallistuu suureen Naton komentopaikkaharjoitukseen, hän kertoi avajaispuheessaan.
MCLCC:n norjalainen osastopäällikkö, eversti Ove Staurset on sukkuloinut Mikkelissä jo vuoden ajan, ja hänellä on myös asunto kaupungin keskustassa. Työ on pitänyt kiireisenä, joten kokemuksia eteläsavolaisesta siviilielämästä ei ole ehtinyt paljoa kertyä.
– Vaimoni on kyllä vierailut täällä, ja meillä on ollut mukavia viikonloppuja. Täällä on hyvin kaunista, Staurset kehui.
Hänen mukaansa osa henkilökunnasta on ehtinyt tuoda jo perheensäkin Suomeen ja kotiutuminen tuntuu sujuneen hyvin. Tähän vihjasi puheessaan myös kenraaliluutnantti Bennett:
– He (Mikkeliin tulijat) ymmärtävät jo saunan merkityksen, hän mainitsi.
"Olemme samaa tiimiä"
MCLCC toimii tiiviissä yhteistyössä ja myös fyysisesti samassa paikassa kuin Suomen maavoimien esikunta. Maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Pasi Välimäen mukaan uusi Nato-esikunta on tuonut mukanaan monenlaista myönteistä vaikutusta.
– Se on avannut uutta mielenmaisemaa ja tuonut rikkautta ja uusia näkökulmia siihen meidän arkipäivän tekemiseen, Välimäki kuvaili STT:lle.
– Me olemme samaa tiimiä, hän tiivisti.
Bennettin mukaan Mikkelin johtoportaan väkimäärä voi tuplaantua jo muutamien kuukausien aikana ja samalla myös kansallisuuksia tulee lisää mukaan.
Välimäen mukaan uuden Nato-johtoportaan nykyistä kompaktia kokoa mietittäessä on syytä muistaa, että se koskee vain rauhan aikaa.
– Siitä voi olla ihan varma, että jos tulee tarve, niin tämähän kasvaa muutamassa tunnissa tai vuorokaudessa, hän vakuutti.