Esikunnan rakentamiseen on varattu ensi vuodelle 8,5 miljoonaa euroa, puolustusministeri sanoo.
Puolustushallinto esittää Naton maavoimien johtoportaan perustamista Mikkeliin, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Kyse on Pohjois-Euroopan maavoimien esikunnasta.
Suomella tulee olemaan johtovaltion rooli uudessa esikunnassa, Häkkänen sanoo.
Maavoimien komentaja tulee olemaan uuden esikunnan komentaja. Suomen Maavoimien komentaja on tällä hetkellä kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.
Mikkelissä toimii jo nyt Puolustusvoimien Maavoimien esikunta.
– Olen tehnyt päätöksen puhtaasti ja tinkimättömästi puolustuksen näkökulmasta. Se perustuu Puolustusvoimien puolustushallinnon kokonaisuuden arviointiin, mikä on paras Suomen puolustukselle. Siihen ei liity mitään muita perusteita, Häkkänen sanoi Mikkelin valintaa.
Puolustusministeri Häkkäseltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, millaisen viestin Naton esikunta lähettää Venäjälle.
– Suomi lähettää Venäjälle viestin, että olemme Naton täysivaltainen jäsen ja Natolla on erittäin vahva rooli Suomen puolustuksessa, Häkkänen vastaa.
– Tämä ei ole mitenkään vihamielistä toimintaa, eikä vastakkainasettelua, vaan puhtaasti Suomen puolustuksellisista järjestelyistä lähtevä, hän jatkaa.
Kue myös: Mikkelissä riemuittiin alaesikuntaratkaisusta
Miksi Mikkeli?
Keskeinen syy Mikkelin valinnalle esikuntapaikkakunnaksi on se, että Suomella on joka tapauksessa keskeinen rooli alueen maapuolustuksessa.
– Maavoimien esikunnan ja Naton maavoimien johtoportoon yhteys on kriittisen tärkeä, Häkkänen sanoo.
Valtioneuvoston tiedotteen mukaan uuden esikunnan perustaminen Suomeen on tärkeä osa "koko Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamista".
Naton maavoimien johtoportaan tehtävänä on suunnitella ja valmistella sekä johtaa Naton maavoimien toimintaa Pohjois-Euroopassa, Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuudessa.
Kriisiaikana esikunta johtaa Naton maavoimaoperaatioita omalla alueellaan. Rauhanaikana se vastaa esimerkiksi Naton harjoitustoiminnasta.
Kenraaliluutnantti Välimäen mukaan esikunnasta pystytään johtamaan usean armeijakunnan kokoista joukkoa.
Armeijakuntien koko vaihtelee suuresti, mutta perinteisesti yhteen armeijakuntaan on kuulunut kymmeniä tuhansia sotilaita.
Vuosittain yli 8 miljoonaa euroa
Perusvalmiudessa Naton esikunnassa on joitain kymmeniä henkilöitä. Osallistujia tulee useista eri maista. Natolla on keskeinen rooli siinä, mistä maista henkilöt tulevat, Häkkänen täsmentää.
Esikunnan rakentamiseen on varattu ensi vuodelle 8,5 miljoonaa euroa, Häkkänen kertoo.
– Siitä eteenpäin tarvitaan suurin piirtein samanlaisia vuosisummia, Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Aivan varmasti rakentamista tulee. Sekä nykyisten tilojen rakentamista. Katsotaan myös, onko uudisrakentamiseen tarvetta, Välimäki sanoo.
Koko hallituskaudella puhutaan 22 miljoonan euron potista, Häkkänen arvioi.
Osa kuluista saadaan takaisin Naton yhteisestä budjetista, Häkkänen sanoo. Tarkemmat summat selviävät myöhemmin.
– Toki pyritään siihen, että saadaan takaisin mahdollisimman suuri määrä, Häkkänen sanoi.
Lopulliset päätökset Mikkelin esikunnasta tehdään Naton puolustusministerien kokouksessa vuoden 2025 aikana. Häkkänen uskoo, että ehdotus Mikkelistä menee läpi.
Suomeen on tulossa myös toinen Naton esikunta. Yle on kertonut aiemmin, että Naton eteen työnnettyjen maajoukkojen eli FLF-joukkojen esikunta sijoitetaan joko Sodankylään tai Rovaniemelle.
FLF-konsepti kehittyy myöhemmin, Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa. Mikkelin on määrä kuitenkin jatkossakin olla ylin Nato-esikunta Suomessa.