Nato-kysely: Vain Stefan Wallinin kanta poikkesi muista

Venäjän ja Ukrainan kiristyneiden välien on arvioitu vauhdittavan Suomessa käytävää Nato-keskustelua. Puolustuspoliittisen selvitystyöryhmän jäsenistä lähes kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei Nato-jäsenyyden hakeminen ole aiempaa ajankohtaisempaa. STT:n kyselyyn vastasi 14 työryhmän kaikkiaan 20 jäsenestä. 

Nato-jäsenyyden hakemista pitää aiempaa akuutimpana ainoastaan RKP:n Stefan Wallin. Hänen mielestään Suomella on pitkään ollut syytä pohtia liittoutumista Naton kanssa. 

– Yllättävän kriisin mahdollisuus entisen Neuvostoliiton alueilla on ollut olemassa jo pitkään, puolustusministerinä vuosina 2011-2012 toiminut Wallin arvioi. 

Myös kokoomuksessa jäsenyyteen on suhtauduttu myönteisesti aiemminkin, eikä tuore kriisi ole muuttanut kantoja. Sofia Vikmanin (kok.) mielestä jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä. 

– Niin sanotun Nato-option osalta on hyvä huomata, ettei palovakuutustakaan voi ottaa siinä vaiheessa, kun talo on jo tulessa, Vikman sanoo. 

Rajalinja yhä selkeä 

Selvästi varovaisemmin jäsenyyteen suhtautuvat SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, perussuomalaisten, keskustan ja kristillisdemokraattien edustajat. 

SDP:n Johannes Koskinen kertoo, ettei Ukrainan kriisi ole suuresti muuttanut hänen näkemystään Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista. 

– Olen ollut tietoinen Ukrainaan ja muihin Venäjän naapurimaihin liittyvistä turvallisuusuhkista, juuri Venäjän suurvaltastrategiaan ja tietynlaiseen arvaamattomuuteen pohjautuen, ulkoasiainvaliokunnassakin istuva Koskinen sanoo. 

Keskustan Seppo Kääriäinen puolestaan uskoo, että kansainväliset kriisit vahvistavat kansalaisten kaksijakoista suhtautumista Nato-jäsenyyteen. 

Puolustusministerinä vuosina 2003-2007 toimineen Kääriäisen mielestä Suomen jo valitsema linja on yhä ajankohtainen.   

– Suomen turvallisuuspoliittinen linja - sillanrakentaminen, hyvät naapurisuhteet ja sotilaallinen liittoutumattomuus - pitää kutinsa. 

Armeijan leikkaukset epäilyttävät 

Ukrainan kriisi on nostattanut keskusteluun myös armeijan rajut leikkaukset. 

STT:n kyselyyn vastanneet perussuomalaisten ja keskustan edustajat peruisivat puolustusmäärärahojen suunnitellut leikkaukset. Perumisen kannalla on myös kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. 

Perussuomalaisten Ismo Soukolan mielestä Ukrainan tapahtumat osoittavat, ettei rauhan pysyvyyteen voi luottaa. 

– Siksi myös Suomen on ylläpidettävä uskottavaa puolustuskykyä koko valtakunnan alueella, Soukola perustelee. 

Puolustusmäärärahojen roima supistaminen ei ole ollut viisasta myöskään keskustan Kääriäisen mielestä. 

– Ei pidä sortua historiattomuuteen - ei ainakaan Suomessa, Kääriäinen varoittaa. 

Toisella kannalla on vasemmistoliiton Risto Kalliorinne (vas.). Hän pitää armeijan nykytasoa riittävänä, koska Suomen tilanne on hänestä täysin erilainen kuin Ukrainan tai muiden entisten neuvostotasavaltojen. 

– Meillä ei ole suurta venäläisvähemmistöä tai epävakaata korruptoitunutta hallintoa. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. 

Eduskuntapuolueet yrittävät parasta aikaa löytää yhteisymmärryksen siitä, mihin puolustuksen määrärahojen pitäisi riittää vuoden 2015 jälkeen. Parlamentaarisen selvitysryhmän on määrä julkistaa raporttinsa loppukesästä.