Kauppiaat vaativat kovempia rangaistuksia sarjanäpistelijöille

Poliisin tietoon tulleet näpistykset vähenivät viime vuonna lähes 3 000:lla toissa vuodesta. Kaupan liitto haluaisi silti maksamattomien sakkojen johtavan taas vankeuteen. Poliisin kirjoittama sakko näpistyksestä ei ole ulosottokelpoinen.

Näpistystilastot laihtuivat viime vuonna

– Tilastokeskuksen tilastoihin kirjattiin viime vuonna yhteensä 65 607 näpistystä.

– Vuonna 2014 näpistyksiä kirjattiin 68 596.

– Helsingissä poliisin tietoon tulleet näpistykset vähenivät viime vuonna 12 291:een edellisvuoden 13 378:stä.  

Jo nykylainsäädännön mukaan sarjanäpistelijät joutuvat kuitenkin käräjille seitsemännestä vuoden aikana saamastaan näpistelysakosta. 

Kaupan liiton asiamiehen Matti Räisäsen mukaan tämä ei kuitenkaan toimi käytännössä.

– Pitäisi, mutta kun se ei välttämättä toimi. Näkemykseni mukaan poliisi ei aina katso tietojärjestelmästään sakon määriä, Räisänen epäilee.

Osa kauppiaista on päättänyt tyystin kieltäytyä poliisin kirjoittamista sakoista. Kun kauppias kieltäytyy paikan päällä kirjoitetusta sakosta ja vaatii silti rangaistusta, joutuu näpistelijä käräjille. Tällöin sakosta tulee ulosottokelpoinen, eikä näpistelijä voi välttyä seurauksilta.

Rikosylikomisario Tuomo Lotan mukaan esimerkiksi Helsingissä on kaksi ketjua, jotka jokaisen tapauksen kohdalla kieltäytyvät poliisin kirjoittamista sakoista. 

Osa ketjuista puolestaan tekee harkintaa sen mukaan, onko epäilty näpistelijä tuttu aiemmista näpistelyistä.  

Yksi jokaisen näpistelijän käräjille haluavista ketjuista on Motonet.  

– He (näpistelijät) repivät sakkolapun poliisin lähdettyä ja laittavat sen roskikseen. Sehän tässä se ongelma on. Kun näin tapahtuu, niin olemme päättäneet, että viemme nämä jutut käräjille. Haluamme ihmiset vastuuseen teoistaan, koska pelote on muuten täysin nolla. Ja nimenomaan ammattimaisesti toimivat ovat se ongelma, toimitusjohtaja Eero Broman sanoo.  

Lotan mukaan esimerkiksi Helsingissä on noin 30 ihmistä, jotka jäävät jatkuvasti kiinni näpistyksistä. Viime vuonna Helsingissä oli 187 ihmistä, jotka olivat epäiltynä useammasta kuin kuudesta näpistyksestä.

Laki omiin käsiin

Osa kauppiaista on suivaantunut näpistelijöihin niin pahasti, että on päätynyt liikkeissään omatoimisiin ratkaisuihin.

Esimerkiksi jotkut K-kauppiaista ovat päättäneet julkaista näpistelijän valvontakamerakuvan Facebook-sivullaan.  

Lakimies Herkko Hietanen asianajotoimisto Turre Legalista muistuttaa, että julkaisemalla kuvan kauppias tulee helposti itse rikkoneeksi lakia.  

– Videotallenteiden kerääminen muodostaa henkilörekisterin. Yksityisissä kaupan tiloissa sille on sallittu käyttötarkoitus, koska sillä pyritään ehkäisemään näpistyksiä ja muita rikoksia, joita siellä kaupoissa tapahtuu. Kuvien julkaiseminen kuitenkin helposti ylittää henkilörekisterin käyttötarkoituksen rajat.  

Henkilötietolain rikkomisen lisäksi kauppias voi syyllistyä kunnianloukkaukseen, jos hän yhdistää kuvatun rikokseen. Jopa tiedon levittäminen jo tuomitusta nimellä tai kuvalla voi olla laitonta.  

Viestintäjohtaja Merja Haverinen Keskosta sanoo ymmärtävänsä kauppiaiden suivaantumisen. Hän kuitenkin muistuttaa, että mitään laitonta ei saa tehdä.