Kauppalehti keräsi viime viikolla lukijoiltaan heidän sijoituskokemuksiaan, sekä onnistumisia että pahimpia sijoitusmokia. Vastauksia tähän Kauppalehden ja Arvopaperin 9.–13.11. verkossa toteutettuun lukijakyselyyn tuli lähes 500 lukijalta.
Kukaan ei voi välttyä täysin virheiltä sijoituksissaan, mutta samoja virheitä ei kannata toistaa – ei ainakaan montaa kertaa.
Omien virheiden lisäksi kannattaa ottaa oppia myös muiden virheistä.
Pahimpien sijoitusmokien joukossa ylitse muiden nousee muutama yhtiö, joihin sijoittamista vastaajat pitävät virheenä. Se, että moni toistaa samoja virheitä, on sinänsä lohdullista kuultavaa, jos omat virheet kovasti harmittavat.
Yleisiä virheitä ovat myös tietyt toimintatavat, kuten hoppuilu voittojen kotiuttamisessa.
Vain muutama vastaaja oli sitä mieltä, ettei virheitä ole tullut tehtyä – ainakaan vielä.
“Surkein sijoitus ikinä”
Ylivoimaisesti pahimpana virheenä vastaajat pitävät sijoittamista Nokiaan. Se nousee selvällä hajuraolla kaikkien muiden epäonnistumisten yläpuolelle.
Kaikkiaan Nokian nosti esiin pahimmaksi sijoitusmokakseen noin viidennes vastaajista eli lähemmäs sata henkilöä.
– Nokiasta ei ikinä opi, jatkuvat pettymykset, surkein sijoitus ikinä, ei yhtään tuottoa, eniten menetettyä pääomaa, mainitsee useampikin vastaaja.
Sijoitus Nokiaan on tuonut osalle sijoittajista pelkästään tappiota. Ei ihme, sillä viidessä vuodessa kurssista on haihtunut lähemmäs 60 prosenttia.
Nokian kanssa ovat sijoittajat onnistuneet mokaamaan lähes joka vuosikymmenellä alkaen jo 80-luvusta ja vuosituhannen vaihteesta aivan näihin päiviin asti.
Isona virheenä sijoittajat pitävät liikaa kärsivällisyyttään ja luottamustaan yhtiöön. Nokian paino salkussa on ollut aivan liian iso.
– Pahin virheeni on uudelleen Nokiaan mukaan lähteminen, kun kertaalleen oli jo päässyt kuiville. Vähän sama kuin tupakoinnin kanssa tuo Nokia. Koko ajan on sellainen fiilis, että pitäis irtautua, mut silti on niin jännää ja hauskaa seurailla mitä markkinaliikkeitä tapahtuu ja kyllä se sieltä vielä pinnistää, tunnustaa nimimerkki Toinenki tohelo.
– Aina pettää ja kurssit laskee kun ajattelen, että nyt alkaa nousu. Tullut vuosien ajan pelkkää turskaa, vastaa nimimerkki Ilkkani.
– Pahin mokani on ollut Nokian osakemäärän kasvattaminen osakesalkussa: yhtiön käännettä parempaan odotettu jo yli 5 vuotta. Lisäksi osingon maksu keskeytetty, sanoo Sakke-niminen vastaaja.
Nokian koetaan epäonnistuneen strategiassaan ja toiminnassaan. Huono johto, kassan tuhlaus, epäonnistuneet yrityskaupat, katteettomat tulevaisuuden näkymät, moni vastaaja luettelee.
Myös omaa huonoa ajoitustaan katuu moni.
– Ostin Nokiaa kalliilla, kun pudotus oli jo alkanut, ja jatkoin ostoja 2 euron tasoon asti. Nuo osakkeet ovat minulla vieläkin, noin 40 prosentin tappiolla, kertoo Schafskopf-nimimerkki.
Osa sijoittajista muistuttaa Nokian kurssin 60 euron huipuista, kun nyt osake on kolmen euron pinnassa. Raju lasku on tarjonnut vastaajille monta paikkaa tehdä virheitä.
– Virheeni on Nokian ostaminen noin 5 euron keskihintaan. Oli ensimmäisiä ostojani. Ostolle ei ollut mitään hyvää perustelua, tunnustaa nimimerkki Fyfffeni.
– Nokiaa ostin vuosia sitten hintaan 8,90 ja myin myöhemmin alle viiden euron. Patrioottina luotin yritykseen, vaan turhaan, vastaa Lapikas Rektalis -nimimerkki.
Myös treidaus Nokialla on mennyt pieleen.
– Joitakin vuosia sitten innostuin kokeilemaan Nokialla päiväkauppaa. Ostin noin 7 euron hintaan reilusti osakkeita salkun kokoon nähden, ja kurssi alkoi valua alas. En tajunnut myydä, kun tappiota olisi tullut joitain satasia, vaan ostin lisää kun sai kymmeniä senttejä halvemmalla. Kun hinta oli yli euron halvempi, piti taas ostaa. Kului aikaa, ja hiljalleen kurssi vaan laski. Vähän olen myynyt reilulla tappiolla, mutta suurin osa Nokioista on edelleen salkussa ja tappiolla tuhansia euroja. Korona-aikana en ostanut Nokiaa, mikä on toinen mokani”, paljastaa nimimerkki Sijoitus-opiskelija.
Myös Stephen Elopin vuonna 2010 alkanut kolmevuotinen toimitusjohtajakausi, joka päättyi mahalaskuun ja Nokian puhelinten myyntiin Microsoftille, on jäänyt kaihertamaan useampiakin vastaajia. Elopin aikana Nokia luopui johtajansa julkisuudessa haukkumasta Symbian-käyttöjärjestelmästä ja siirtyi Lumia-puhelinten myötä Windows-käyttöjärjestelmään
– Pahin virheeni on Nokian osakkeen osto Lumian julkistamisen jälkeen – tein noin 15 000 euron tappiot parissa kuukaudessa, harmittelee Mikeh78-nimimerkki.
Nokiassa keskeistä on ollut ajoitus; 90-luvun lopulla sen osakkeella saattoi tehdä myös satumaisia voittoja ennen it-kuplan puhkeamista vuosituhannen vaihteesta. Näistä voitoista paitsi jääminenkin on jäänyt kaihertamaan joitakin.
– Myin osakkeeni 80-luvun lopulla Kari Kairamon tehtyä itsemurhan. En uskonut yhtiön nousevan siitä alhosta, kertoo nimimerkki Hans Pamilo.
Virheitä Nokian kanssa tehdään edelleen. Erästä vastaajaa harmitti viime kevään koronaromahduksen aiheuttaman Nokian alennusmyynnin missaaminen hänen odotellessaan isompaa romahdusta. Jos osakkeita olisi ostanut, ne olisi voinut myydä voitolla toisen kvartaalin tuloksen jälkeen heinä–elokuun vaihteessa.
Osa vastaajista katuu myös turhaa isänmaallisuuttaan Nokian suhteen. Osaketta on ostettu tunteella.
– Ei pitäisi sijoittaa vain sen takia, että yritys on Suomalainen. Turskaa tuli tonnikaupalla, kertoo nimimerkki Late.
– Isänmaallisuus ja sijoittaminen eivät käy hyvin yhteen, säestää vastaaja nimimerkillä Roger.
”Osallistuin antiin, kun olisi pitänyt myydä pois”
Nokiaakin tuoreempi harmituksen aihe on Finnair. Siinä moni kertoo polttaneensa näppinsä koronakriisin myötä.
Varsinkin Finnairin viimekesäinen osakeanti on jäänyt osalla hampaankoloon. Merkintäoikeusanti sekoitti monen sijoittajan pakan, kun parhaimmillaan Finnairilla käytiin kauppaa kolmella eri arvopaperilla, eli vanhoilla ja uusilla osakkeilla sekä merkintäoikeuksilla. Se sai hinnat käyttäytymään oudosti.
– Ostin Finnairia juuri ennen koronaa ja osallistuin vielä antiin. Olisi pitänyt myydä silloin pois ja ostaa nyt syksyllä puoleen hintaan, harmittelee Jani.
– Kun luulee saavansa ’halvalla’ jotain ja sitten arvo laskee entistä enemmän, tuskailee nimimerkki Jack.
– En ole myynyt, vaan odotan sitkeästi parempia aikoja, kertoo sijoittaja, joka osti Finnairin osaketta juuri ennen koronapandemiaa.
– ”Finnair tuotto –50 prosenttia”, kertoo virheekseen Mika Mäkipere.
Tuplaharmi voi olla niillä sijoittajilla, joiden työpaikka on ollut isoja lomautuksia ja irtisanomisia tehnyt lentoyhtiö.
– Osallistuin Finnairin henkilökunnan osakeohjelmaan. Tuli korona ja osakkeista isot tappiot, vaikka jokaista kahta osaketta kohti sai yhden lisäosakkeen, kertoo Virpi Jaakkola.
”Miksi en myynyt ennen koronaa”
Paljon kirveleviä tappioita aiheuttanut osake on myös Outokumpu. Se nousi esiin pahimpana virheenä lähes yhtä usein kuin Finnair.
Kovaa ja korkealta laskeneessa Outokummussa pieleen on mennyt ajoitus. Voitot jäivät kotiuttamatta, kun kurssi romahti.
Helmikuussa yli 4 eurossa käynyt osake liikkuu nyt 2,50 eurossa. Kolmessa vuodessa kurssi on lasketellut alas lähes 8 euron tasolta eli noin 70 prosenttia.
Moni harmitteleekin, ettei myynyt osakkeitaan ennen koronaa.
– Olisi pitänyt myydä kun hinta oli 10 euron tienoilla, nyt sijoitukseni on pakkasella 50 prosenttia, arvioi eräs vastaaja.
Lähes kymmenen vuotta sitten Outokummun kurssi huiteli yli 30 eurossa.
Virheitä Outokummun kanssa on tehty myös bull-sertifikaateilla . ”Ostin 10 000 eurolla sain 1200 euroa”, kertoo Lauri Hänninen.
– Virheeni on, että uskoin, että kysyntä ei laske niin paljon ja Kiinan dumppaus ei ole niin suurta, arvioi Darwin-nimimerkki.
Toinen puolestaan ihmettelee, miksi ei tahdo menestyä, vaikka ruostumaton teräs on tulevaisuuden raaka-aine ja tehtaiden vastuullisuus pitäisi olla maailman huippua.
”Luotin, ettei se voi mennä nurin”
Vielä Finnairia ja Outokumpuakin enemmän mokia on sijoittajille tuottanut konkurssiin kuusi vuotta sitten ajautuneen kaivosyhtiö Talvivaaran osake. Siinä moni sanoo maksaneensa kalliit oppirahat.
Useampikin vastaaja harmittelee virheellistä uskoaan siihen, että sijoitus on turvallinen, koska valtio on siinä mukana.
– Luotin ettei valtion omistama laitos mene nurin. Olisi pitänyt ymmärtää yrityksen taustalla olevat hälytysmerkit, tunnustaa Peter-niminen vastaaja.
– Rahat meni, vaikka luulin ettei valtio-omisteinen ihan noin vaan pääse kaatumaan, sanoo nimimerkki Köyhä.
Artikkelia on lyhennetty, alkuperäisen artikkelin voit lukea Kauppalehden sivuilta.