Näistä syistä kuolleisuus laskee, vaikka koronan toinen aalto nousee – HUS:n erikoislääkäri: "Myös etnisillä seikoilla on jossain määrin vaikutusta"

6:08
Näihin maihin koronan toinen aalto on iskenyt – miksi kuolemat silti vähenevät?

Koronaviruksen toinen aalto vaikuttaa nousevan joissakin maissa jo varsin vauhdikkaasti, mutta kuolleisuus on ollut laskussa kevääseen verrattuna. Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja virologian professori Olli Vapalahti kertoo MTV Uutisille, että taustalla on useita syitä.

– Varmasti pääsyy on se, että viruksen leviäminen ja diagnosoidut tapaukset keskittyvät tällä hetkellä nuoriin ikäluokkiin. Näissä ikäluokissa vaikeat oireet, tehohoitoon joutuminen ja kuolemat ovat todella harvinaisia. On myös hyvä muistaa se, että koronavirus voi siirtyä viiveellä vanhempiin ikäluokkiin. Lisäksi vie aikaa, ennen kuin ihmiset alkavat saada vakavampia oireita, Vapalahti sanoo.

Vapalahti huomauttaa, että riskiryhmiä on myös osattu suojata paremmin kuin keväällä.

– Alttiimpia henkilöitä on osattu suojata paremmin kuin viime keväänä. Toisaalta myös hoidot ovat parantuneet. Osataan esimerkiksi hoitaa paremmin verihyytymiä, jotka ovat aiheuttaneet koronakuolemia. 

Vapalahti uskoo, että myös tehohoidossa olevien kuolemantapaukset ovat laskeneet.

– Pieni tuntematon osa käsittää myös viruksen muuntumisen. On ensimmäisiä raportteja siitä, että jotkut viruskannat ovat vähemmän tautia aiheuttavia. Nämä ovat kuitenkin vasta yksittäisiä raportteja.

Kuolleisuuteen vaikuttavat monet seikat

Kuolleisuus on Vapalahden mukaan edelleen suurempaa yli 70-vuotiaan väestön keskuudessa. Muitakin eroja kuitenkin on.

– Miesten kuolleisuus on kaikkialla maailmassa suurempi kuin naisilla, hän sanoo.

– Myös etnisillä seikoilla on jossain määrin vaikutusta. Näihin liittyy väestöllisiä eroja, kuten erilaisia geneettisiä ja aineenvaihdunnallisia syitä. Lisäksi monessa valtiossa, kuten Singaporessa, ahtaasti asuvat vierastyöläiset ovat levittäneet tautia huomattavasti muuta väestöä enemmän. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että informaatio ei ole välttämättä tavoittanut heitä yhtä hyvin kuin muuta väestöä.

Suomen eduksi Vapalahti mainitsee maan syrjäisen sijainnin ja toisaalta "suomalaisille tyypillisen etäisyyden pitämisen".

– Meillä on myös hyvä terveydenhuollon järjestelmä ja diagnostiikka on saatu toimimaan, vaikka siinä onkin ollut kysynnän ja tarjonnan ongelmia. Toisaalta ihmiset myös luottavat viranomaisiin suhteellisen hyvin ja toimivat tartunnan torjumiseksi.

Miksi toinen aalto nousee joissakin maissa?

Toinen aalto vaikuttaa jo nousevan joissakin maissa. Toisaalta esimerkiksi Kiinassa näyttää siltä, että toista aaltoa ei ole.

– Siltä näyttää, että Kiinassa kuolleisuus on vähäistä, eikä toista aaltoa ole. Esimerkiksi Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa on ollut erittäin tiukat koronatoimenpiteet. Myös karanteenien kanssa on oltu tiukkoja. Toki yksittäisiä tartuntatapauksia löytyy, mutta maiden linja on ollut se, että virus tukahdutetaan.

Vapalahden mukaan toisen aallon syntymiseen vaikuttaakin nimenomaan se, millaisessa kontaktissa ihmiset ja eri maiden asukkaat ovat keskenään.

– Kun yhteiskunta laitettiin kiinni, viruksella ei ollut mahdollisuutta levitä. Toisen aallon syntyminen riippuu pitkälti siitä, miten yhteiskuntia avataan ja miten rajoituksia noudatetaan. Tuskin on yhtä syytä sille, miksi toisissa maissa toinen aalto nousee ja toisissa ei.

– Toki jotkut ovat myös kyllästyneet rajoitusten täyttämään elämään. Myös yksittäiset isot tapahtumat voivat saada viruksen liikkeelle. Tietyn rajan jälkeen viruksen kontrollointi on aina hankalampaa, Vapalahti pohtii.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja