Koronaa on torjuttu aktiivisemmin kuin mitään aiempaa influenssaa – nähdäänkö toista aaltoa lainkaan? Virusprofessori näkee edessä kolme vaihtoehtoa – "suunta ollut erittäin hyvä"

Tervahaudan mukaan taudin huippu jäi selvästi odotettua ja pelättyä matalammaksi.

Turun yliopiston virusopin professorin Ilkka Julkusen mukaan viruksen tukahtumisen aikataulua on vaikea arvioida. 

– Uusien tautitapausten määrä on vähentynyt tässä 5-6 viikkoa jo. Suunta on ollut erittäin hyvä, Julkunen summaa. 

– Varmuudella ei voi mennä sanomaan, että muutaman viikon kuluttua tilanne olisi tältä erää ohi. 

Julkunen ei usko, että koulujen ja päiväkotien aukeaminen tulee muuttamaan tilannetta paljon, koska koulut ovat auki vain pari viikkoa ennen kesää. Osa päiväkodeista on ollut auki jo tähänkin asti, ja lasten ja nuorten osuus sairastuneista on ollut vähäinen.

Yksilön toimet tärkeimpiä

Epidemian tukahtuminen käytännössä tarkoittaisi Julkusen mukaan sitä, että kovimmista rajoitteista voitaisiin luopua. 

– Kaikkein tärkeintä on joka tapauksessa ihmisten henkilökohtainen hygienia. 

Hygienia ja fyysinen etäisyys ovat erittäin tärkeitä. Vastuu itsestä ja muista korostuu tilanteessa. 

– Yksilötason toimilla epidemian leviämistä pystytään rajoittamaan. 

Myös mahdollisen toisen aallon tulemisessa Julkunen korostaa yksilötason toimia. Vielä ei voida sanoa varmaksi, miten toisen aallon käy. 

– Tuleeko toinen aalto vai ei, sitä on hirveän vaikeaa ennustaa. Meillä ei ole esimerkkejä koronaviruksen aiheuttamista mahdollisista aalloista, Julkunen pohtii. 

Influenssoissa uusia aaltoja tulee usein seuraavina vuosina. Influenssaa ei kuitenkaan ole koskaan torjuttu yhtä aktiivisesti kuin koronavirusta. 

Julkunen näkee tulevaisuudessa kolme vaihtoehtoa: 

– Tämä virus pikkuhiljaa hiipuu, toinen vaihtoehto on, että se jää kiertämään yhteiskuntaan ja muuttuu tavallaan kausiflunssaksi, niin kuin nämä muut aiemmat koronainfektiot. Tai sitten tulee vielä uusia epidemia-aaltoja, joihin tietysti yhteiskunta reagoi. 

Toiseen aaltoon varautuminen helpompaa

Julkunen korostaa sitä, että tilanteesta tiedetään nyt paljon enemmän, joten tulevaisuuden mahdollisiin uusiin aaltoihin vastaaminen lienee helpompaa. 

– Meidän kyky toimia tarkoituksenmukaisesti ja varmasti on parempi kuin aikaisemmin. 

Ensimmäinen epidemian aalto onnistuttiin pitämään Suomessa hyvin pienenä. Julkusen mukaan väestöllä ei ole kokonaisimmuniteettia, koska hyvin pieni prosentuaalinen osuus on sairastanut taudin. 

Suurin osa väestöstä on edelleen altis sairastumiselle. Valtaosa tartunnoista on lieviä, mutta vakavia tapauksia ja menehtymisiä on silti. Toista aaltoa ajatellen tartuntamäärät olisi siis hyvä pitää mahdollisimman pienenä. 

Kesä voi olla tartuntojen osalta rauhallinen

Tällä menossa tautitapaukset voivat olla kesällä hyvin vähäisiä. 

– Jos tautitapaukset jatkavat laskuaan, todennäköisyys että ihmiset infektoituvat, laskee koko ajan. 

– Tartuntatodennäköisyys pienenee, mitä vähemmän näitä uusia tautitapauksia on, Julkunen summaa. 

Yhteiskuntaa avatessa taudin seuraaminen on hyvin tärkeää. Mikäli tartunnat lähtisivät jälleen nousuun, hallituksen olisi syytä miettiä jälleen uusia toimia.