Naisehdokkaat hallitsevat julkisuuden miehiä paremmin

Eduskuntavaalien naisehdokkaat kertovat auliisti yksityiselämästään. Miesehdokkaista julkaistut jutut ovat sen sijaan varsin värittömiä. Politiittisen historian tutkijan mukaan naisehdokkaat ovatkin julkisuuden hyödyntämisessä miehiä taitavampia.

MTV:n uutisten lehtikatsaus kolmen kuukauden ajalta löysi yli sata artikkelia eduskuntavaaliehdokkaista, joissa ei politiikkaa juuri puhuttu.

Aikakaus- ja iltapäivälehdet nostivat jutunaiheiksi 33 ehdokasta, joista kirjoitetut jutut eivät juuri politiikkaa sivunneet. Palstatilaa hallitsivat yksityiselämän asiat, ja päivänpolitiikkaa puhuttiin erityisen vähän tai ei ollenkaan naisehdokkaiden kanssa.

Naiset hallitsivat julkisuuskuvaansa selvästi miehiä paremmin. Erityishuomiota sai kokoomuksen ehdokas Raakel Lignell hänen miehensä Nicke Lignellin onnettomuuden vuoksi.

Ministeri Tanja Saarelan yksityiselämästä muun muassa avioliitosta ja pukeutumisesta kerrottiin seitsemän laajahkon artikkelin verran.

Pääminiserin ex-puolison keskustan Merja Vanhasen elämää eron jälkeen ruodittiin kolmen jutun verran, joista kaksi oli laajoja aikakauslehtijuttuja. Miltei samaan ylsi SDP:n listalta eduskuntaan pyrkivä Päivi Lipponen.

Yksityiselämästään kertoi auliisti naistenlehtien sivuilla myös keskustaministeri Paula Lehtomäki, joka on tunnettu varsin pidättyväisenä julkisuuden suhteen.

Huomiotta ei jäänyt myöskään kokoomuksen Leena Harkimo, eikä varsinkaan vihreiden Merikukka Forsius. Molemmat kertoivat elämästään eron jälkeen, Forsius yksinhuoltajuudestaan ja Harkimo uudesta miehestä sekä sovinnosta ex-miehensä, liikemies Hjallis Harkimon kanssa.

Luonnollisesti myös niin kutsutut julkkisehdokkaat noteerattiin ja päivänpolitiikka sivuutettiin. Perussuomalaisten Kike Elomaa ja keskustan Riita Väisänen eivät viihdepainotteisissa jutuissan juurikaan edes yrittäneet politikoida.

Eniten mietteitä mahdollisesti avautuvasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta esitti Anne Pohtamo Hymy-lehden artikkelissa, jossa hän vaati huumenuoria pakkohoitoon.

Miesten julkikuva naisia synkempi

Miesehdokkaista julkaistut jutut olivat teemoiltaan varsin ilottomia.

Esimerkiksi Mikko Alatalon avioero-teemalla julkaistiin kaksi juttua. Pääminiseri Matti Vanhanen kertoi omin sanoin elämästään viiden jutun verran. Kokoomuksen Harri Jaskarin ongelmat virolaisen avopuolison kanssa ja siitä virinnyt oikeusjuttu sai miehen avautumaan lehdille ahdingostaan kolmen huomattavan artikkelin verran.

Hiihtäjälegenda Juha Miedon äidin poismeno kulutti iltapäivälehtien painomustetta viiden artikkelin verran. Julkinen suruaika loppui kolmen päivän jälkeen, jonka päätteeksi Miedon kerrottiin lähtevän kiertämään vaalikenttiä.

Julkisuuspajatson tyhjensi tehokkaimmin perussuomalaisten ehdokas Harri Ojala. Farmarin päätös ehdokkuudesta lienee julkisuuden peruja, olihan hän yksi syksyn seuratuimpia henkilöitä esiintyessään televisiossa "Maajussille morsian" sarjassa.

Huomattavaa on, että kun Ojala ilmoitti ehdokkuudestaan, kirjoittelu hänestä ei ainakaan saanut poliittista sävyä, huomio pysyi tiiviisti rakkausasioissa.

Tutkija: Miehet naisia jäljessä

Poliittisen historia erikoistutkijan Ville Pernaan mielestä naiset hallitsevat miehiä paremmin aikakauslehtijulkisuuden. Esimerkkinä hän mainitsee naistenlehtien henkilöjutut, joiden tarjoaman, yleensä kritiikittömän julkisuuden naisehdokkaat osaavat taitavasti hyödyntää.

Iltalehden vastaavan päätoimittajan ja kustantajan Kari Kivelän mukaan naisehdokkaista on painotetusti tehty kevyitä juttuja, mutta Kivelän mukaan "perhe-elämäkin on politiikkaa" ja ansaitsee näin ollen tulla julki.

Apu-lehden toimituspääliikkö Jari Jokinen myöntää, että ehdokkaista tehdyt henkilöjutut ilman politiikkaa antavat ehdokkaille ilmaista mainosta, mutta ei katso, että lehdistön toimintatapoja olisi tässä suhteessa syytä muuttaa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat