Naisen terveydentila romahti hammasimplantin asennuksen jälkeen. Vuosien oikeussaagassa ratkottiin, oliko hammaslääkärin "nakuttelusta" koitunut potilaalle aivovamma vai ei.
Keski-ikäiselle naiselle asennettiin keväällä 2009 hammasimplantti vantaalaisella terveysasemalla. Tekohammas kiinnitettiin oikeaan yläleukaan poistetun hampaan tilalle. Implanttileikkauksen jälkeen naista alkoi huimata ja pyörryttää.
Oikeusasiakirjojen mukaan nainen koki, että erikoishammaslääkäri oli operaation aikana "takonut" hänen yläleukaansa muutamien iskujen sarjoissa niin voimakkaasti, että koko keho oli siirtynyt iskujen voimasta ylöspäin. Nainen koki niskansa olleen operaation aikana vahingollisesti ääriasennossa.
Operaation loppupuolella hammaslääkäri oli naisen mukaan sanonut, että “pahin on ohi” ja huomauttanut hammasluun olevan kovaa. Loppuvaiheessa nainen kertoi lähes menettäneensä tajuntansa hoitotuolissa istuessaan.
Operaation jälkeen nainen oli kokenut voimakasta huimausta. Koska hän ei voinut mennä kotiin julkisilla, hän pyysi puolisonsa hakemaan hänet terveysasemalta.
Nainen oli hakeutunut vielä samana päivänä lääkäriin pyörtymisen ja niskan jäykkyyden vuoksi.
Reilun vuoden kuluttua implanttileikkauksesta asia eteni Potilasvakuutuskeskuksen käsittelyyn. Nainen katsoi implantin asennuksen aiheuttaneen hänelle niskavamman, jonka vuoksi hän oli joutunut työkyvyttömäksi.
Huimaus ja muut oireet olivat jatkuneet yli vuoden ajan. Nainen koki muun muassa tasapainohäiriöitä, päivittäistä uupumusta ja tunne-elämän latistumista.
Aluksi oireita oli hoidettu hyvälaatuisina asentohuimauksen oireina, mutta myöhemmissä laajemmissa tutkimuksissa naisella todettiin laaja-alaisia neuropsykologisia oireita.
Nainen katsoi joutuneensa potilasvahingon uhriksi ja haki korvauksia. Hän vaati Potilasvakuutuskeskukselta (PVK) erilaisia haittakorvauksia yli 48 000 euron edestä ja noin 2 200 euron suuruisia kuukausittaisia ansionmenetyskorvauksia vuodesta 2009 alkaen eläköitymisikään saakka.
Potilasvakuutuskeskus hylkäsi naisen korvausvaatimukset. Potilasvakuutuskeskuksen selvitysten mukaan naisen oireet eivät lääketieteellisiä todennäköisyyksiä tarkastellen olleet seurausta implantin asennuksesta.
PVK:n mukaan naisen saama hoito oli ollut lääketietellisesti perusteltua ja asianmukaista, eikä kyseessä ollut potilasvahinko.
“Nakutteluvoima” tekohampaan asennuksen aikaan ei PVK:n mukaan ollut liian rajua, toisin kuin nainen asian koki.
Potilasvakuutuksen kielteisen korvauspäätöksen jälkeen nainen kanteli asiasta Helsingin käräjäoikeuteen. Asia tuli käräjäoikeuteen vireille vuonna 2013.
Käräjäkanteessaan nainen esitti, että hän oli saanut potilasvahingon seurauksena pysyvänä haittana vaikean aivo-, kaularanka- ja keskushermostovamman.
Käräjäoikeuden tehtävänä oli ratkaista, olivatko naisen oireet nimenomaisesti peräisin implantin asennuksesta.
Laajoista terveysselvityksistä ilmeni, että naiselle oli ennen implanttileikkausta sattunut 70-luvun lopulta alkaen viisi erilaista päähän ja niskaan kohdistunutta tapaturmaa. Hän oli muun muassa lyönyt päänsä kiveen sukeltaessa, kaatunut jäällä ja ollut autokolarissa.
Haavereihin liittyvissä kuvantamistutkimuksissa ei ollut kuitenkaan havaittu murtumia tai suuria poikkeavuuksia.
Asiassa kuultiin todistajina naisen lähiomaisia ja kollegaa: Kaikki kertoivat naisen toimintakyvyn olleen moitteeton ennen implanttileikkausta. Kollegan mukaan nainen oli ollut taitava, ahkera ja tunnollinen työntekijä, jonka työtehtävät olivat olleet vaativia.
Leikkauksen jälkeisten oireiden vuoksi nainen alkoi tarvita apua päivittäisissä perusaskareissa.
Käräjillä käsiteltiin naisen hoitohistoriaa ja lukuisia, tietyin osin keskenään riitaisia asiantuntijalausuntoja mahdollisista vammamekanismeista ja aivovamman diagnostiikasta.
Pääosin asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, etteivät naisen oireet sopineet aivovamman aiheuttamiksi. Naisella ei myöskään ollut todettu Käypä hoito -suosituksen mukaisia aivovamman kriteerejä.
Asiantuntijoiden mukaan implanttitoimenpide tehdään kevyellä kirurgisella vasaralla “nakuttamalla”. Potilas kuitenkin saattoi niin sanotun luukuulon vuoksi aistia iskut voimakkaampana ja epämiellyttävinä, toisin kuin toimenpidettä tekevä hammaslääkäri.
Operaation suorittanut hammaslääkäri piti naisen väitteitä aivovamman synnystä pöyristyttävinä. Hänen mukaansa toimenpide oli kaikkineen sujunut normaaliin tapaan.
Käräjäoikeus katsoi ettei implanttioperaatiossa käytetty vähäinen liike-energia ollut todennäköisesti riittävä aiheuttamaan potilaalle aivovammaa, kaularankavammaa ja hermostovammaa, jotka nainen koki saaneensa.
Oikeuden mukaan näyttöä naisen tajuttomuuksista, muistikatkoksista ja henkisen tilan muutoksista heti implanttioperaation jälkeen ei ollut.
Käräjäoikeus arvioi, että todennäköisin syy naisen terveydentilan romahtamiseen leikkauksen jälkeen oli toimenpiteen komplikaationa tullut asentohuimaus, jonka oireet olivat ajan saatossa pitkittyneet ja aiheuttaneet myös muita neuropsykologisia oireita.
Käräjäoikeus hylkäsi naisen kanteen ja määräsi hänet hävinneenä osapuolena maksamaan vastapuolen, eli Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikuluja 30 435 euron edestä.
Käräjäoikeus antoi ratkaisunsa kesällä 2019. Asian käsittely käräjillä kesti lähes kuusi vuotta.
Jatkoa oli kuitenkin luvassa.
Jättilasku vastapuolen kuluista
Nainen valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, jossa vahingonkorvausasia otettiin uudelleen käsittelyyn.
Hovioikeus antoi ratkaisunsa viime viikolla, eli yli 12 vuotta implantin asennuksen jälkeen.
Myöskään hovioikeuden mukaan implanttioperaatio ei ollut aiheuttanut naisen vammoja, joten käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettu.
Hovioikeus kuitenkin korotti naisen maksutaakkaa Potilasvakuutuskeskukselle maksettavista oikeudenkäyntikuluista. Käräjäoikeuden määräämät, yli 30 000 euron oikeudenkäyntikorvaukset korotettiin 89 361 euroksi.
Lisäksi nainen joutuu korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen hovioikeuskuluja lähes 43 200 euroa.
Vastapuolen oikeuskuluista kertyi siis oikeuskiistan hävinneelle, työkyvyttömäksi joutuneelle naiselle maksettavaa yli 132 000 euroa.
Asiasta voi vielä hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
