Tekoälyn käyttöä perusopetuksessa selvitetään tuoreessa tutkimushankkeessa.
Moni oppilas käyttää jo tekoälysovelluksia kuten ChatGPT:tä koulutehtävien tekemiseen, mutta usein vielä luvatta. Toisin on Meilahden yläasteella, jossa äidinkielentunneilla tekoäly on monesti sallittu apuri.
Yhdeksäsluokkalaiset Vilma Svynarenko ja Linnea Vanhatalo kertovat käyttäneensä ChatGPT:tä apuna muun muassa pitkän tarinan kirjoittamiseen äidinkielen oppiaineessa.
– Olisin luullut, että tekstintuottamisessa olisi kestänyt pidempään, mutta sehän tuli tosi nopeasti, mikä oli yllättävää. Teksti oli ihan hyvää, mutta kyllä siitä huomasi, että se oli vähän robottimaista, Vanhatalo arvioi.
Osana äidinkielen kirjoitustehtävää tuli myös löytää tarinaan sopivia kuvituksia. Svynarenko kertoo hyödyntäneensä tässäkin tekoälykuvageneraattoria.
– Tekoäly on helpottanut aika paljon monessa asiassa, mutta ei minun tule käytettyä sitä oikein vapaa-ajalla, Svynarenko kertoo.
Lue myös: Erottaisitko aidon ihmisen tekoälyn luomasta kuvasta? Yliopiston testissä yllätys
Nykyisin tehtävät voi hoitaa ChatGPT
Hyvät luku- ja tekstitaidot ovat yhä äidinkielen opetuksen keskiössä, mutta ChatGPT:llä voidaan harjoittaa uudenlaista kriittistä ajattelua, kertoo suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Ilmari Vauras Meilahden yläasteelta.
Yleisesti teknologiasta ja sen muutoksista kiinnostunut Vauras on jo yli vuosikymmenen puhunut oppilaidensa kanssa tekoälystä.
– Kun aiemmin kotitehtäväksi voitiin antaa esseen kirjoittaminen, nyt sellaisen pystyy tekemään ChatGPT:llä aika helposti. Ei ole mielekästä tehdä ihan samanlaista tehtävää enää.
– Mutta tekoälyn kielto ei ole järkevää. Olemme pyrkineet antamaan tehtäviä, joissa ei käytetä tekoälyä sekä sellaisia, joissa sen käyttö on sallittua. On myös tehtäviä, joissa harjoitellaan tekoälyn käyttöä, Vauras kertoo.
Opettajan mukaan oppilaat ovat suhtautuneet tekoälyyn kriittisesti. Esimerkiksi ChatGPT:n kirjoittamat runot eivät saaneet kehuja.
– Kun laitoimme ChatGPT:n kirjoittamaan runoja, oppilaat kommentoivat, että eivät sen tuotokset niin erikoisia olleet, Vauras naurahtaa.
Lue myös: Zuckerberg julistaa: Ihmistä kyvykkäämpi tekoäly jo aivan kulman takana
"Omat aivot ovat tekoälyä paremmat"
Yhdeksäsluokkalaiset kertovat äidinkielen olevan toistaiseksi ainoa oppiaine koulussa, jossa tekoälyä on käsitelty ja sen käyttöä suositeltu.
Linnea Vanhatalo huomauttaa käyttävänsä koulutehtävien apuna ajoittain ajoittain Google-kääntäjää, jonka toiminta sekin pohjautuu tekoälyyn.
– Ruotsinopettajamme on sanonut, että kannattaisi yrittää mieluummin tehostaa kielivarastoa kuin käyttää Google Translatea, mutta ei kukaan ole suoraan sitä kieltänyt, Vanhatalo sanoo.
Vanhatalokin pitää hyödyllisempänä käyttää omia aivoja kuin tukeutua tekoälysovellukseen. Hän pitää kuitenkin hyödyllisenä sitä, että koulussakin on oppinut niiden käyttöä.
Valtakunnallisia oppimateriaaleja kehitetään
Tekoälyä hyödyntäviä ja sen käyttöä opettavia peruskoulun oppimateriaaleja kehitetään parhaillaan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa Generation AI -hankkeessa.
Mukana hankkeessa vuorovaikutusasiantuntijana on Oulun yliopiston yliopistonlehtori Jari Laru, jolla on pitkä kokemus opettajankoulutuksesta.
– Tulevaisuudessa tulee olemaan hyvin keskeistä, että lapsille ja nuorille opetetaan tekoälyn datalukutaitoja ja datatoimijuutta, Laru kertoo.
Hankkeen avulla on tarkoitus kehittää myös peruskoulussa annettavaa teknologiakasvatusta ottamaan tekoälyn toimintaperiaatteet nykyistä paremmin huomioon.
– Esimerkiksi sosiaalisen median sovellukset, Tiktok ja muut, perustuvat tekoälyyn. Siellä on erilaisia algoritmeja, jotka profiloivat meitä, millaisia olemme ja [luovat] suosittelujärjestelmiä, jotka esittelevät meille sisältöjä, että katso vielä tämä video. Tämän tyyppisistä asioista lasten ja nuorten tulisi olla tietoisia, Laru kertoo.
Lue myös: Tekoäly mahdollistaa entistä raadollisempia kiristyksiä: "Suomi ei ole mitenkään suojassa tämän tyyppisiltä huijauksilta"
Tekoäly on osa tulevaisuutta
Vauraan mukaan kouluissa ei pidä varoa liikaa digimaailmaa, vaikka moni onkin syyttänyt muun muassa PISA-tulosten laskusta koulun digitalisaatiota.
– Paljon puhutaan siitä, että PISA-tulosten laskiessa pitäisi keskittyä perustaitoihin, eikä ottaa liikaa digiä [käyttöön]. Se on tietysti hyvä, eikä ilman perustaitoja pysty tekemään edistyneempiäkään asioita.
– Mutta samanaikaisesti koulun on varauduttava siihen, minkälainen maailma on nyt ja mihin se on menossa.
Tekoälyn kanssa kannattaa oppia elämään ja sen ilmiöitä tunnistamaan myös tulevaisuuden työmarkkinoita ajatellen.
– Monet tekoälyasiantuntijat ovat sanoneet, ettei tekoäly tule välttämättä viemään kaikkia työpaikkoja, mutta voi olla, että aika moni työpaikka menee sellaisille ihmisille, jotka osaavat näitä työkaluja käyttää, Vauras sanoo.