Etusivu

Näin viinalla lääkittiin vaivoja entisaikaan – apua jopa synnytykseen ja reumaan!

Viinaa saattoivat naukkailla synnytyksessä ennen sekä mies että vaimo. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Filosofian tohtori Mervi Naakka-Korhonen kertoo, mitä vaivoja viinalla ennen lääkittiin.

    Hammassärky

    Hammassäryt olivat entisaikaan todella yleisiä. Niitä hoidettiin pitämällä viinaa suussa, voitelemalla viinalla poskia ja ikeniä, laittamalla viinaa pumpulitupossa hampaankoloon ja ottamalla ainetta sisäisesti.

    Vetistävät silmät

    Vetistäviä silmiä oli tapana hautoa vedellä, johon sekoitettiin vähän viinaa. Vuoro-nimistä silmätautia parannettiin sokerilla höystetyllä viinalla.

    Korvasärky

    Särkevään korvaan kaadettiin muutama tippa lämmintä viinaa.

    Kuume, yskä ja flunssa

    Yskät ja flunssat hoituivat, kun löylyveteen lisättiin 13 tippaa tärpättiä tai pikiöljyä ja nautittiin vielä puoli kupillista viinaa ennen lauteille nousua.

    Myös lapsille saatettiin antaa kuumeeseen hieman konjakkia lääkemielessä. Pahaa makua peitettiin tilkalla hunajaa. Lasten kanssa viinan annostelussa pidettiin tolkku mukana, vaikka yleensä lääkärit valittivat, että kansan viinamitat olivat roppakaupallisia.

    Vatsa- ja rintataudit

    Jos sydäntä kivisti tai mahaan koski, juotiin tuomenmarja- tai mustikkaviinaa. Epäsäännöllistä sydämen sykettä hoidettiin keittämällä sydänheinän hedelmistä vettä, joka nautittiin viinin seassa.

    Ihottumat, haavat, paleltumat, palovammat ja luunmurtumat

    Särkevän kohdan päälle hierottiin viinaa.

    Reuma

    Kansanomaisia reumahoitoja viimeisteltiin voitelemalla särkevät paikat väkevällä suolaisella pontikalla tai spriillä. Sisäisenä rohtona auttoi suolaviinaryyppy.

    Lapamato

    Lapamato eli leveä heisimato oli erittäin yleinen ihmisen sisäloinen aina 1960-luvulle asti varsinkin Savossa ja Pohjois-Karjalassa hyvien kalavesien äärellä. Sen saa huonosti kypsennetystä tai suolatusta kalasta, kuten ahvenesta, mateesta ja hauesta. Ensimmäinen viinaa sisältävä matolääke mainitaan jo Suomen lääketieteen isän Johan Haartmanin kirjassa vuonna 1759.

    Etenkin miesten keskuudessa yksi suosituimpia häätötapoja oli juoda tyhjään vatsaan kotitekoista pontikkaa tai raakaa spriitä. Ohutsuoleen kiinnittyvästä madosta lähti tällä keinolla ainakin osa pois.

    Synnytys

    Lapsenpäästäjän lisäksi synnytyksessä saattoi olla mies mukana pitämässä vaimoa paikoillaan. Saunan nurkassa pidettiin viina- tai konjakkipulloa, josta naukkailtiin sen verran, että tultiin hyvälle tuulelle. Viinan juottamisen tulevalle äidille ajateltiin helpottavan synnytystä.

    Studio55.fi/Piia Simola

    Kuvat: Lehtikuva, Colourbox.com

     

    Lue myös:
      Studio55

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja