Onko seuraava Nokia kirjoitettu tähtiin? Suomesta puuhataan maailman houkuttelevinta avaruustoimintaympäristöä – liikevaihto kymmenkertaiseksi
Havainnekuva vuonna 2018 avaruuteen lähetetystä Suomi 100 -satelliitista. Kuva: Aalto-yliopisto.Aalto-yliopisto
Julkaistu 26.01.2020 18:29
Jari Heikkilä
jari.heikkila@mtv.fi
Avaruuden valloituksessa eletään parhaillaan uutta renesanssia. Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen avaruusjärjestöt ja yksityiset yritykset tähyilevät mm. Kuuhun ja Marsin suuntaan miehitettyjen lentojen aloittamiseksi.
Samaan aikaan satelliittiteknologia on mahdollistamassa ennennäkemättömän kattavat maailmanlaajuiset yhteydet. Esimerkiksi miljardööri Elon Muskin luotsaama avaruusyhtiö SpaceX on jo aloittanut Starlink-satelliittiensa lähettämisen Maan kiertoradalle. Pelkästään tämän vuoden aikana yhtiö aikoo laukaista avaruuteen 1600 uutta satelliittia. Ja muita yrityksiä on tulossa mukaan.
Avaruusteknologia tarjoaakin alan yrityksille ja tutkimustyölle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia - jopa mahdollisuuden Nokian veroisiin teknologisiin menestystarinoihn. Ja tähän saumaan Suomi on parhaillaan iskemässä.
Suomella vuoteen 2025 ulottuva oma avaruusstrategia
Marko Höyhtyä pitelee kuvassa käsissään Suomessa kehitettyä pientä tietoliikennesatelliittia.
VTT:n avaruustutkimusta koordinoiva Marko Höyhtyä kertoo MTV Uutisille Suomen avaruusstrategiasta. Strategia on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Strategia ulottuu vuoteen 2025 asti.
– Tavoitteena on, että Suomesta tulisi maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset, Höyhtyä kiteyttää.
Suomesta pyritään saamaan avaruusteknologian kehittämistä tukeva maa, jossa on helppoa tehdä erilaisia kokeiluja. Tavoitteena on tukea avaruusalalla ponnistelevia yrityksiä ja lisätä yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden välillä.
– Pyrkimys on, että vuonna 2025 avaruusyritysten liikevaihto olisi noussut ainakin yli kymmenkertaiseksi.
Edellytykset kovaan kasvuun ovat, sillä Suomella on Höyhtyän mukaan jo nykyisellään kokoonsa nähden hyvä maine avaruusteknologian osaajana. Suomessa on monipuolista osaamista niin tietoliikenneteknologiasta, avaruusinstrumenttien kehittämisestä kuin satelliittien ohjelmistojen laatimisestakin.
– Nyt kun on saatu näitä omiakin satelliitteja taivaalle niin uskottavuus on sitäkin myöden lisääntynyt.
2:29Video: Suomi100-satelliitttia esiteltiin vuonna 2016.
Höyhtyä toteaa, että Suomen avaruusliiketoiminnassa tarvittaisiin tulevaisuudessa kaupallisia menestystarinoita ja entistä vahvempaa verkostoitumista suurten kansvainvälisten yritysten kanssa. Näin saataisiin kasvatettua suomalaisten jalansijaa alalla.
Parinkymmenen vuoden päästä Höyhtyä haluaisi nähdä suomalaisia yrityksiä, jotka vankistavat asemaansa kansainvälisesti ja luovat lisää uskottavuutta. Höyhtyän visioissa tulevaisuuden suomalaisyrityksillä voisi olla myös merkittävä määrä omia kaupallisia satelliittejaan, joita ne operoivat.
Visio Marsista 2100-luvulla
Ihmiskunta on valmistautumassa huimaan loikkaan kohti Mars-planeettaa./ All Over Press
Lyhyen tähtäimen suunnitelmien lisäksi Suomessa on pohdinnassa avaruusvisioita jopa sadan vuoden päähän asti. Suomi on nimittäin visioimassa Arabiemiraattien avaruusjärjestön kanssa mitä kaikkea pitää tehdä 2100-luvulle tultaessa, että Mars pystytään miehittämään.
– Sata vuotta on tosin niin pitkä aika, että siinä saa aikamoinen Nostradamus olla, että visio toteutuisi sellaisena kuin se tällä hetkellä näyttäytyy, Höyhtyä huomauttaa.
Vaikka tulevaisuutta onkin vaikea ennustaa, niin intoa tulevaisuuden visioimiseksi tutkijapiireissä riittää. Höyhtyä kertoo ikimuistoisesta kohtaamisestaan Nasan korkean tason johtajan, Badri Younesin kanssa Japanissa.
– Tämä herra innostui visioimaan lounaspöydässä tietoliikenneasioita ja pohti tulevaisuuden yhteyksiä Marsin ja Maan välillä. Hän innostui valtavasti siinä pöydässä. Siinä oli lautasliinat käytössä kun piirreltiin kaikenlaisia kaaviokuvia siitä, että miten järjestelmä tulisi toteuttaa. Se oli sellainen tilanne, jossa tupakka-askiin piirretään jotakin merkittävää, Höyhtyä muistelee.
5G-verkot halutaan integroida satelliitteihin
/All Over Press
Parhaillaan Suomen teknologiaosaamista sovelletaan avaruustietoliikenteeseen. Höyhtyä kertoo, että VTT on Euroopan avaruusjärjestön ESA:n strateginen kumppani 5G-teknologian integroimiseksi satelliitteihin.
– Visiona on että maanpäälliset verkot integroituisivat satelliittiverkoihin. Tarkoitus olisi, että aina olisi jokin yhteys käytettävissä, vaikka oltaisiin etäisilläkin alueilla. Projektissa on pohdittu miten nämä eri verkot saataisiin toimimaan yhteen.
Projektissa keskitytään nimenomaan muutamien satojen kilometrien korkeudella lentäviin satelliitteihin. Noin 36 000 kilometrin korkeudella sijaitsevat Geo-satelliitit aiheuttavat tiedonsiirtoon viiveitä, koska valon nopeus alkaa kyseisillä etäisyyksillä olla jo liian hidas.
– Geo-satelliitin luo kestää valolta matkaa yhteen suuntaan 120 millisekuntia. Käytännössä puhe pätkii jo aika pahasti jos ihmiset joutuvat käyttämään tällaista satelliittiyhteyttä puhumiseen, Höyhtyä kertoo.
