Sota sai Mikko Hyppösen vaihtamaan alalle, jossa pitää "huutaa kovempaa".
Neljäs sähköposti uudessa työpaikassa haiskahti vakoilulta.
Kansainvälisesti tunnettu tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen oli juuri vaihtanut elämänsä ensimmäistä kertaa työpaikkaa ja samalla alaa.
Sähköposti vaikutti saapuneen uudelta työkaverilta, mutta viestillä oli pahat mielessä. Yksi väärä klikkaus olisi voinut tuoda ongelmia.
Viestin lähettäjästä ei ole täyttä varmuutta, mutta sotilasteknologia on aina kiinnostanut vakoilijoita ja tiedustelijoita.
Ja sotilasteknologian parissa Hyppönen nyt, omaksikin yllätyksekseen, työskentelee.
Tietoturvayhtiö WithSecure jäi taakse Hyppösen siirtyessä Sensofusionille, joka suunnittelee ja valmistaa droonientorjuntajärjestelmiä.
Kun Hyppöseltä kysyy, miksi hän 55-vuotiaana hyppäsi tuntemattomaan, tulee vastaus empimättä. Eikä ihme, sillä asiaa ovat sekä toimittajat että lähipiiri todennäköisesti kysyneet lukuisia kertoja.
– Euroopassa on sota, Hyppönen toteaa.
Vielä viisi vuotta sitten sotilasteknologiaa valmistavan yhtiön palvelukseen siirtyminen ei ollut käynyt Hyppösellä mielessäkään.
Muutama vuosi voi olla lyhyt tai pitkä aika. Euroopassa viimeiseen viiteen vuoteen on mahtunut kaksi "aika ennen ja jälkeen" -luokan tapahtumaa.
Koronavirus ja sota Ukrainassa eivät muuttaneet kaikkea, mutta paljon ne muuttivat.
Mikko Hyppönen vaihtoi tietoturvan sotateknologiaan.MTV Uutiset / Jouko Luhtala
"Kovempaa huutava voittaa"
Sotilasteknologialle on nyt kysyntää. Erityisen kuumaa kamaa ovat droonit ja kyky torjua niitä.
Hyppösen käsissä olevan Airfence 7:n tehtävä on torjua drooneja. Futuristisesti pintakuvioitu laatikko tunnistaa radiosignaalin avulla toimivat droonit ja jos taivaalla lentävän pörrääjän merkkaa viholliseksi, voi sitä vastaan aloittaa "vastatoimet".
Hyppösen titteli voi olla tutkimusjohtaja, mutta kaikki, jotka ovat hänen kanssaan joskus keskustelleet, tietävät hänen olevan monimutkaisten asioiden sulavasanainen kansantajuistaja.
Tai myyntimies.
Airfence 7:n "vastatoimista" kertoessaan Hyppönen sanoo droonin torjumisen olevan signaalien taistelu, jossa voittaja ratkaistaan yksinkertaisella tavalla.
– Kovempaa huutava voittaa, hän muotoilee.
Airfence 7-droonintorjuntalaite on todettu toimivaksi rintamaolosuhteissa.MTV Uutiset / Jouko Luhtala
Ukrainan asevoimilla on käytössään Airfence 7 -droonintorjuntalaitteita.
Alkujaan ne suunniteltiin viranomaiskäyttöön, mutta kun Venäjä hyökkäsi, lähti Sensofusionilta pakettiautollinen tavaraa ja kolme testaajaa Ukrainaan.
Reissun lopuksi kalusto jätettiin Ukrainaan.
Palautettakin sotilaat antavat. Hyppösen mukaan viesti on yksinkertaisuudessaan se, että laite toimii.
Laitteen toiminnasta on todennäköisesti kiinnostunut myös Venäjä. Hyppösen Sensofusion-uran neljäs, pahantahtoinen sähköposti saattoi olla peräisin Suomen itänaapurista.
– Venäjää tietysti kiinnostaa, miten Ukrainassa käytettävä laitteisto rakennetaan, Hyppönen sanoo.
Droonintorjuntajärjestelmää käytetään tietokoneelta. Järjestelmä pystyy esimerkiksi tunnistamaan droonin tarkan mallin.MTV Uutiset / Jouko Luhtala
Tulevaisuus lasereissa?
Asennuksineen Airfence 7 maksaa pyöreät 160 000 euroa.
Tuolla hintalapulla onkin syytä pystyä pysäyttämään drooneja, jotka halvimmillaan maksavat muutamia satoja euroja.
Kaikkivoipaisia drooniohjaajien radiosignaalien päälle huutavat torjuntalaitteet eivät ole. Jos drooni lentää ilman radiosignaalia, on suomalaisyhtiön torjuntalaitteiden kaltainen teknologia aseeton.
Tästä syystä valokuitulankaa perässään kantavat droonit ovat yleistyneet. Muutos on helppo todeta Ukrainassa, jossa taistelukentät ovat täynnä onkisiimaa muistuttavaa lankaa.
Kustannustehokasta ratkaisua drooniuhkaan on haettu esimerkiksi torjuntadrooneista, haulikoista ja muista jo olemassa olevista ilmatorjunta-aseista. Tulevaisuudessa voidaan nähdä laseraseita, joskin niiden hintalappu on vielä todella suuri.
Hinta on droonientorjunnassa ylipäätään jatkuva ongelma. Puola ampui ilmatilaansa tunkeutuneita drooneja alas ohjuksilla, jotka ovat kustannuksiltaan aivan eri luokkaa.
"Pienoisilmavoimat"
Eurooppa on saanut esimakua drooneista Puolan ilmatilaloukkauksen lisäksi esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa, joissa droonit häiritsivät siviililentoliikennettä.
Droonit ovat totta kai olleet esillä myös Suomen Puolustusvoimien puheenvuoroissa. Sotatilanteessa drooniuhka olisi pysyvä, mutta Suomen kylmyys, pimeys ja maaston peitteisyys vähentäisivät Puolustusvoimien mukaan droonien tehoa.
Silti esimerkiksi Jalkaväen käsikirjassa suomalaisupseeri kuvaili droonien olevan "pienoisilmavoimat", jotka ovat peruuttamattomasti muuttaneet jalkaväen taistelua.
Hyppönen on epätyypillisen niukkasanainen kysyttäessä Suomen armeijan kiinnostuksesta Airfence-järjestelmiä kohtaan. Suhteet Puolustusvoimiin ovat "hyvät ja lämpimät", Hyppönen toteaa, mutta "suoraan asiakkaista emme kommentoi, ketkä käyttävät ja ketkä eivät".
Drooniohjainta käyttävästä sormesta on tullut liipaisinsormea tappavampi Ukrainassa.MTV Uutiset / Jouko Luhtala
USA jäljessä
Ukrainasta tulevien raporttien mukaan 70–80 prosenttia kaikista tappioista on nyt droonien aiheuttamia.
Drooniongelman kanssa painii Suomen kokoisten tekijöiden lisäksi myös asevoimista mahtavin, Yhdysvallat. Tämän myöntää esimerkiksi Yhdysvaltojen asevoimien ex-komentaja Mark A. Milley, jonka pesti päättyi 2023.
– Sodan luonne on muuttumassa nopeasti ja perusteellisesti. Yhdysvaltojen täytyy muuttua ja sopeutua ja amerikkalaisviranomaisten täytyy tehdä se nopeammin kuin vastustajiensa, Milley kirjoitti Foreign Affairs -lehdessä.
Vaikka Milley ja presidentti Donald Trump riitelevät jatkuvasti, drooneista he tuntuvat olevan yhtä mieltä. Viimeksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tavatessaan Trump myönsi avoimesti olevansa kiinnostunut ukrainalaisdrooneista.
Euroopan unioni puolestaan totesi lokakuussa valmistautuvansa sotaan viisivuotissuunnitelmalla. Osa tätä on paljon puhuttu droonimuuri, jonka pitäisi olla täydessä taisteluvalmiudessa vuoden 2027 lopussa.
Tappopäätös
Se, miltä tulevaisuuden sodankäynti näyttää, on totta kai epäselvää.
Sotaan on kuitenkin syytä varautua, sillä kuten sotatieteilijä Ilmari Käihkö asian sodan oppeja käsittelevässä kirjassaan muotoili, sota Ukrainassa ei "valitettavasti jää ihmiskunnan viimeiseksi sodaksi".
Ensimmäinen pelkillä roboteilla tehty maahyökkäys on jo Ukrainassa tehty.
Droonit muodostavat sotatilanteessa "pienoisilmavoimat", suomalaisupseeri arvioi.MTV Uutiset / Jouko Luhtala
Hyppönen kääntää keskustelun siihen, kuka tulevaisuuden sodissa päättää elämästä ja kuolemasta.
Vielä päätös on ihmisillä, drooneista huolimatta.
Tulevaisuudesta on kuitenkin jo saatu esimakua, kun sekä Ukraina että Venäjä ovat hyödyntäneet tekoälyä esimerkiksi kohteiden tunnistamiseen.
Lännessä tappopäätöksen luovuttamista koneille kritisoidaan eettisin perustein. Päätös ihmishengestä halutaan pitää ihmisillä.
Kuten sota Ukrainassa on osoittanut, pelisäännöt esimerkiksi jalkaväkimiinojen suhteen joustavat käytännön edessä.
Ukraina ja Venäjä kehittävät tekoälyavusteista tappamista, koska konflikteissa tavataan painottaa sotamenestystä sodan pelisääntöjen sijaan.
Jos ja kun tekoäly pystyy tulevaisuudessa tekemään ihmistä tehokkaammin tappopäätöksen, voi hyvinkin olla vain ajan kysymys, milloin siitä tulee uusi normaali.
– Kukaan meistä ei haluaisi nähdä tulevaisuutta, missä taistelukentällä robotit tekevät tappopäätöksen itsenäisesti, mutta juuri siihen suuntaan olemme nyt menossa, Hyppönen sanoo.
Hyppönen ennakoi tulevaisuutta, jota hän ei toivo.MTV Uutiset / Jouko Luhtala
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
Juho Lauri työskentelee MTV Uutisissa videotuottajana sekä uutistoimittajana.
Videotuottajana Juho Lauri vastaa uutispäivästä videokerronnan keinoin MTV Uutisten digitaalisilla alustoilla. Toimittajana hän on erikoistunut videovetoisiin uutisiin sekä suoriin lähetyksiin ja tutkiviin aiheisiin laajassa mittakaavassa.
