Aivan Helsingin ytimeen muuttaa oikeuspsykiatrinen sairaala – sellaiseen ei Suomen laissa ole turvastandardeja, mutta HUS:lla on suunnitelma

Muutos tulee olemaan radikaali sekä potilaille että henkilöstölle.

– Tunnelmat ovat kahtiajakoiset. Tällainen perinteinen maalaismainen sairaalaympäristö on melko mielekäs monestakin syystä. Työntekijät asuvat paljon tällä alueella, jolloin Helsinkiin kulkeminen ei houkuta. Mutta toisaalta taas saamme nykyaikaiset, mielekkäät, tarkoituksenmukaiset tilat hoitotyölle. Mielestäni se on ihan positiivinen asia, sanoo osastolla P40 työskentelevä apulaisosastonhoitaja Esa Hallaniemi.

Lue lisää: Niuvanniemen sairaalasta karannut nainen löytyi sattumalta täysin eri asiaan liittyvällä poliisitehtävällä – "Vähän kuin partion syliin"

Lue myös: Uutta tietoa Niuvanniemen karkauksesta: Poliisi vaitonainen kiinniottotilanteesta – ei epäillä tehneen ”ainakaan vakavaa rikosta”

Käyttöön brittiläinen turvastandardi

Ylilääkäri Allan Seppäsen mukaan Laakson sairaalan tilojen suunnittelussa ollaan jo kohtalaisen pitkällä, mutta osaston lopullista rakennetta ei ole vielä lyöty lukkoon. Tarkat suunnitelmat ovat turvaluokituksen alaisia.

Suomen mielenterveyslaissa ei tällä hetkellä määritellä millään tavalla oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon liittyviä turvallisuustekijöitä. Tilanne on hänen mukaansa eurooppalaisittain poikkeuksellinen.

– Monissa muissa maissa edellytetään oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa yksityiskohtaista kulunvalvontaa ja siihen tuntuu tyypillisesti sisältyvän se, että heiltä edellytetään jonkinlaisia rakenteellisia valmiuksia tämän kulunvalvonnan varmistamiseksi.

Siksi HUS on tehnyt periaatepäätöksen noudattaa Laakson sairaalaan siirtyvän oikeuspsykiatrisen yksikön kohdalla brittiläistä turvastandardia ja sen luokitusta "medium secure". Seppäsen mukaan turvataso on suomalaisittain huomattavan korkea ja merkittävä muutos nykyiseen tilanteeseen.

– Siinä määritellään esimerkiksi se, minkä korkuinen oikeuspsykiatrisen yksikön aidan pitää olla. Miten sieltä kuljetaan sisään ja ulos ja millaisia lukkoja siellä pitää olla.

Seppäsen mukaan nykyistä vankemmat turvatoimet ovat tarpeen, sillä esimerkiksi potilaiden päihteiden käyttö ja niiden salakuljettaminen osastoille haittaavat hoitoa.

Lue lisää: Tällaista on valtion mielisairaalassa – MTV haastatteli kahta syyntakeettomana henkirikoksen tehnyttä potilasta

Avoimuuden kääntöpuolena huumeet osastolla

Tällä hetkellä Ohkolan sairaalan aluetta ei ole aidattu. Toipumisensa alkuvaiheessa olevien ja vaikeahoitoisten potilaiden ulkoilu tapahtuu aidatulla pienellä sisäpihalla, mutta vapaakävelyille lähtevät potilaat pääsevät liikkumaan lähialueilla vapaasti. Potilaille mieluisaa on esimerkiksi sairaalan vieressä olevan frisbeegolf-alueen käyttö sulassa sovussa alueen asukkaiden kanssa.

Vapaan liikkumisen kääntöpuolena on kuitenkin se, että sairaalasta karkaa vuosittain muutamia potilaita. Lisäksi osastoille on helppo kuljettaa huumeita.

– Jos toteutamme tällaista hoitoa urbaanissa ympäristössä, meidän täytyy ottaa entistä korostuneemmin huomioon turvallisuusrakenteet niin, että voimme rauhassa keskittyä hoitoon ja kuntoutukseen ilman, että karkailu ja päihteiden salakuljettaminen osastolle sabotoi koko ajan sitä.

Lue myös: Ylilääkäri: Vaarallisten potilaiden karkaaminen sairaaloista on liian helppoa – "Radikaali ero verrattuna oikeastaan mihin vain muuhun maahan"

Hoitoa maaseudulla vai kaupungissa?

Seppänen kuitenkin pitää yksikön siirtoa Helsinkiin potilaiden kannalta positiivisena asiana.

– Sitä on pidetty järkevänä hoitolinjauksena, että oikeuspsykiatristen potilaiden kuntoutus tapahtuisi siinä ympäristössä, mistä he ovat itse kotoisin. Pidän itsekin tätä järkevänä linjauksena. Perinteisesti on tosiaan ajateltu niin, että oikeuspsykiatrinen hoito järjestetään aika kaukana potilaiden omasta kotiympäristöstä.

Kaupungissa potilaiden oma tukiverkosto saadaan paremmin osaksi kuntoutusta. Lisäksi lomille ja vapaakävelyille päästessä on hyvä totuttua siihen ympäristöön, missä myös hoidon jälkeinen elämä tapahtuu.

Lue juttu pakomatkan ajalta: Niuvanniemen sairaalajohtaja paljastaa syyn: Miten taposta tuomittu 27-vuotias nainen pääsi pakenemaan hoitajien huomaamatta?

Ei kyse vain aidoista

Seppänen sanoi aiemmin MTV Uutisten haastattelussa, että hänen mielestään oikeuspsykiatrian potilaita karkaa Suomessa liikaa ja esimerkiksi ulkoiluissa otetaan tietoisia riskejä.

Hänen mielestään mielenterveyslaki vaatisi päivitystä juuri oikeuspsykiatristen potilaiden osalta, sillä tällä hetkellä heidän hoitoaan ei ole eriytetty millään tavalla muista psykiatrisen hoidon potilaista.

– Kaikissa tilanteissa Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että tahdosta riippumattomassa hoidossakin olevilla potilailla on täsmälleen samat perusoikeudet kuin muillakin. Toisin sanoen meidän pitää kyetä kaikissa tilanteissa oikeuttamaan rajoitteet yksilöllisesti kunkin potilaan kohdalla.

Potilaille sallittava älypuhelimet

Mielenterveyslaissa toki edellytetään, että mielentilatutkimukseen määrätyn tahdosta riippumaton hoito on aloitettava sairaalassa, jossa on siihen valmiudet. Ongelma on se, ettei näitä valmiuksia määritellä millään tavalla. Myöskään yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten paljon riskejä pitäisi avoimuuden suhteen ottaa, ei ole juuri käyty.

Sen sijaan esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen viimeaikaisissa linjauksissa korostuvat potilaiden itsemääräämisoikeudet, kuten vaikkapa oikeus käyttää älypuhelinta osastolla hyvin vapaasti.

Kännykän käyttö voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa psykoosia sairastavalle potilaalle merkittävää haittaa, johon hoitajat voivat puuttua vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa, esimerkiksi silloin, kun potilas loukkaa toisten yksityisyyttä esimerkiksi kuvaamalla muita potilaita salaa.

– On hyvin tyypillistä, että joudumme rajoittamaan yhteydenpitoa, koska potilas pyrkii järjestämään päihteitä osastolle tai soittaa uhkaavia puheluita erinäisille ihmisille.

Lue myös: Niuvanniemen psykiatrisen sairaalan karkaustapaus ei ollut ainoa laatuaan – ”Me ei olla vankila, se osittain ratkaisee”

Kellokoskella 120 potilaspaikkaa

Kellokosken sairaala ja HUS:n oikeuspsykiatria viettää tänä syksynä juhlavuotta, sillä ensimmäisestä mielentilatutkimuksesta tulee kuluneeksi 180 vuotta. Kellokoskella mielentilatutkimuksia on tehty 20 vuoden ajan.

Tehostetun osastohoidon ja oikeuspsykiatrian yksikössä on 120 potilaspaikkaa, ja kaikkein suljetuimmalla osastolla P10 on kaikkein väkivaltaisimmiksi arvioidut ja vaikeahoitoisimmat potilaat. Osastolla on vain muutama potilas, ja sillä sijaitsevat myös kaikki sairaalan eristyshuoneet.

– Kaikkein vaikeimmillaan oireisto on avointa psykoosia, johon liittyy joko erittäin vaikea-asteista avointa itsetuhoisuutta tai impulsiivista väkivaltaa muita ihmisiä kohtaan.

Pisimmät hoitojaksot ovat alkaneet kymmeniä vuosia sitten. Toipumisen edetessä potilaat siirtyvät yhä avoimemmille osastoille ja sairaalan yhteydessä on myös avo-osasto.

Ylilääkäri Seppänen pitää mahdollisena, ettei muutto Helsinkiin toteudu vielä vuonna 2026, vaan ison projektin edetessä voi ilmetä viivästyksiä. 

Tällä vuosikymmenellä Kellokosken sairaala sulautuu kuitenkin jättimäiseen HUS-psykiatrian keskukseen, josta oikeuspsykiatrinen yksikkö on vain pieni osa.

Kaikkiaan keskuksessa on noin 450 psykiatrian sairaalapaikkaa, joista oikeuspsykiatrialle on varattu hieman yli 50. Hankesuunnitelman mukan ne sijaitsisivat omassa rakennuksessaan sairaala-alueella, aivan Keskuspuiston kupeessa.

Korjattu kirjoitusvirheet väliotsikon "Käyttöön brittiläinen turvastandardi" jälkeen.