Näin suurten rakennusten budjetit pettivät – Länsimetron hinta paisui lähes 300 miljoonaa

Budjetin pettäminen on tuttua pienissä projekteissa, mutta erityisen kivuliaalta se tuntuu, kun pelissä on isot rahat.

MTV Uutiset kokosi yhteen suuria rakennushankkeita ja selvitti, miten hyvin rakennustyöt ovat pysyneet alkuperäisessä kustannusarviossaan.

Länsimetro

Metron länsijatkeen alkuperäinen hankesuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2008. Budjetti oli tuolloin 713,6 miljoonaa euroa. Länsimetron odotetaan aukeavan elokuussa 2016, ja siihen mennessä budjetin arvioidaan paisuvan yli miljardiin euroon.

– Budjetti laadittiin alun perin vuoden 2007 hintatasossa, ei se yrittänytkään olla ennuste siitä, mitä projekti tulisi maksamaan. Tuon jälkeen indeksit - työn hinta, materiaalien hinta - ovat nousseet 20 prosenttia, kertoo Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen.

Länsimetron eteläinen tunneli meren alla Karhusaaren ja Koivusaaren välissä, Helsingin ja Espoon rajalla marraskuussa 2012.Lehtikuva

Lopullinen ennuste budjetista on 1008 miljoonaa euroa. Kokkisen mukaan nousu johtuu pääosin kolmesta asiasta: esteettömistä sisäänkäynneistä, palotilanteisiin varautumisesta ja kallion lujuudesta. Toisin kuin alun perin suunniteltiin, päätettiin Länsimetron kaikki sisäänkäynnit tehdä esteettömiksi - eli jokaiseen louhitaan hissi. Korvausilman tarve palotilanteita varten oli myös paljon suurempi kuin arvioitiin, minkä takia metrotyömaalla jouduttiin louhimaan ennakoitua enemmän. Kalliota piti lujittaa pultein ja tiivistää sen halkeamia enemmän kuin luultiin. 

– Rahamääräisesti budjetin kasvu on hyvin suuri, ei sitä käy kiistäminen. En kuitenkaan sanoisi, että alkuperäinen budjetti tehtiin alakanttiin, vaan tässä pitkän projektin aikana tieto ja vaatimukset ovat lisääntyneet.

Kokkinen arvioi, että ennen aukeamista budjetti saattaa paisua vielä Niittykummun aseman kustannusten takia 35-40 miljoonaa ja uuden terminaalin kustannusten takia 15-17 miljoonaa euroa.

Musiikkitalo

Helsingin Musiikkitalo valmistui vuonna 2011. Sen arvioitiin alun perin maksavan 140 miljoonaa euroa, mutta lopullinen hintalappu oli 166 miljoonaa - lisäksi päälle tuli vielä hintaa kalusteista ja varusteista 23 miljoonan euron verran. Rakennusprojektin toteuttaneen SRV:n mukaan haasteina olivat muun muassa akustointi, paikallavalurakenteet, osassa harjoitussaleista olevat tärinävaimennuslevyt sekä näyttämötekniikan määrä. 

Oopperatalo

Oopperatalo rakennettiin Helsinkiin vuonna 1993. Sen alkuperäinen kustannusarvio oli 400 miljoonaa markkaa - eli noin 76 miljoonaa euroa. Talon rakentaminen maksoi kuitenkin 740 miljoonaa markkaa (yli 100 miljoonaa euroa). Talo avattiin pahimman laman aikaan. 

Kiasma

Nykytaiteen museo Kiasma avattiin Helsinkiin toukokuussa 1998. Se maksoi 200 miljoonaa markkaa (noin 38 miljoonaa euroa). Kiasma pysyi hyvin alkuperäisessä kustannusarviossaan. Rakennukseen varattu muutostyövaraus oli riittävä, eikä hankkeelle tarvittu lisämäärärahoja.

Olkiluoto 3

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushanke alkoi vuonna 2005. Silloin Eurajoen ydinvoimala-alueelle alettiin rakentaa kolmatta voimalaitosyksikköä. Projekti on kuitenkin viivästynyt useasti ja sen budjetti on pettänyt pahasti. 

Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa. Myöhemmin rakennustöistä vastaava teollisuuskonserni Areva arvioi rakennuskustannuksien olevan 4,7 miljardia ja vuoden 2012 lopulla jo noin 8,5 miljardia. 

Helsingin Sanomien mukaan Olkiluoto tulee olemaan kalliimpi kuin yksikään pilvenpiirtäjä tai luksuskasino. Talouselämä muistuttaa, että maailmasta löytyy kalliimpiakin rakennuksia - muun muassa 1990-luvun alussa valmistunut Darlingtonin ydinvoimala Kanadassa maksoi nykyrahassa 13,8 miljardia.  

Kehärata

Heinäkuun alussa avattava Kehärata on myös paisunut yli budjettinsa. Alun perin Helsingin keskustasta lentokentälle vievän junaradan arvioitiin maksavan 594 miljoonaa, mutta lopulta summaksi tuli noin 780 miljoonaa euroa. Suuria kustannusmuutoksia toi glykolin löytyminen lentokentän maaperästä. Glykolia on käytetty jäänestoaineena lentoasemalla. Glykolin haittoja joudutaan Kehäradalla torjumaan teräsbetonisuojalla.

– Lisäksi Kehäradalle on tehty laajuusmuutoksia muutamille asemille. Laajuusmuutoksista on kertynyt helposti 100 miljoonaa lisäkustannuksia. Tunnelimaailmassa kun toimitaan, lisäkustannuksia tulee helposti, kertoo Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansonen. 

Uusi Lastensairaala

Alkuperäisen suunnitelman mukaan uuden Lastensairaalan rakentaminen Helsinkiin maksaisi 160 miljoonaa euroa. Kansalaiskeräyksellä oli tarkoitus alun perin saada kasaan 30 miljoonaa, mutta keräys on tuottanut jo 34,5 miljoonaa ja jatkuu yhä.

HUS esitteli hallituksen esityksessä uuden kustannusarvion, joka oli 175 miljoonaa euroa. Uusi arvio sisältää rakennuksen lisäksi uuden lastensairaalan alle rakennettavan pysäköintilaitoksen (5 miljoonaa euroa), vanhan logistiikkakeskuksen purun kustannukset (noin 5 miljoonaa) sekä investoinnin indeksitarkastuksia (noin 5 miljoonaa).

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajan Anne Bernerin mukaan itse sairaalan laajuus on alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 45 000 neliömetriä, ja sen kustannusarvio 160 miljoonaa euroa pitää edelleen paikkaansa. 

Guggenheim

Guggenheimin taidemuseota on yritetty saada Suomeen jo usean vuoden ajan. Helsingin kaupunki tilasi vuonna 2011 yhteistyöselvityksen Solomon R. Guggenheimin säätiöltä museon saamiseksi kaupunkiin. Vuonna 2012 kaupunginhallitus kuitenkin hylkäsi suunnitelman. 

Guggenheim-museon rakentaminen maksaisi noin 130-140 miljoonaa euroa. Rakentamisen jälkeen museosta aiheutuisi kuitenkin lisäkuluja, sillä esimerkiksi Guggenheim-lisenssin hinta 20 vuoden jaksolta on noin 24 miljoonaa euroa. Rahoitustilanne museota ajatellen on kuitenkin vielä auki, eivätkä ennusmerkit näytä hyvältä. 

Muistatko sinä jonkin suuren rakennusprojektin, jonka lasku on ollut huimasti arvioitua suurempi? Keskustele aiheesta kommenttikentässä alla tai MTV Uutisten Facebookissa. 

Juttua korjattu 18.5. klo 15:08: Muutettu viimeisen kuvan virheellinen kuvateksti.