Venäläisten maa- ja kiinteistökaupat Suomessa ovat herättäneet keskustelua jo 2000-luvun alusta lähtien. Monet näistä kohteista sijaitsevat lähellä Suomen turvallisuudelle tärkeitä alueita – ja ovat edelleen ulkomaalaisomistuksessa.
2000-luvun alussa venäläiset ja ukrainalaiset ostivat runsaasti tontteja ja kiinteistöjä Suomesta, usein strategisesti merkittävien kohteiden läheltä.
Nykypäivän kontekstissa suomalaisten huolettomat tonttikaupat tuntuvat käsittämättömän naiiveilta.
– Se oli kekkoslaisen perinteen henki, ei haluttu tökkiä tai härnätä isoa karhua vieressä, vaan halusimme olla hyvissä väleissä, sanoo toimittaja Tuula Malin.
Malin on tutkinut venäläisten kiinteistökauppoja jo 20 vuotta. Hän on työskennellyt muun muassa MTV Uutisissa ja Ylellä.
– Silloin 2000-luvun alussa paikallislehtiin alkoi nousemaan yksittäisiä uutisia kiinnostavista hankinnoista, Malin kertoo.
– Ne olivat pikku-uutisia, mutta niitä alkoi tulla aika paljon. Niissä oli aina ulkomainen ostaja – silloin puhuttiin ulkomaalaisista, ei venäläisistä, koska se ei ollut sopivaa.
Malin keräsi artikkeleita, havaintoja lähialueilta ja ihmisten haastatteluja.
– Yhtäkkiä huomasin, että minulla oli käsissäni aineisto: ilmiö, joka oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja siitä piti kertoa yleisölle.
Strategisia ostoksia sotilasalueiden lähellä
Malin käytti tutkimuksessaan kolmen k:n menetelmää: kohde, kokoluokka ja kansalaisuus.
Hän huomasi, että monia kauppoja tehtiin strategisesti tärkeiden alueiden läheisyydessä. Kaupoissa usein käytettiin bulvaania, ja oikea omistajuus siirtyi nopeasti muualle.
Esimerkiksi Kemiönsaarella, missä Metsähallitus myi kaksi tonttia Skinnarvikin sotilasalueen sisäpuolelta ukrainalaiselle yhtiölle.
– Tämä ukrainalainen henkilö, joka oli tehnyt Suomen valtion kanssa kauppoja, löytyi Vantaalta kaupungin vuokra-asunnosta.
– Hän kertoi minulle haastattelussa, että osakkeet oli jo myyty eteenpäin.
Omistussuhteet ovat sittemmin hämärtyneet, eikä nykyisestä omistajasta ole varmuutta.
– Yhä edelleenkään emme tiedä, kuka on tosiasiallinen edunsaaja, kuka on yhtiön taustalla ja kenellä nuo osakkeet ovat tällä hetkellä, sanoo Malin.
Malinin löydöksistä uutisoitiin aikanaan useita kertoja MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa. Voit katsoa videolta artikkelin alusta, mitä venäläisten kiinteistökaupoista tuolloin paljastui.
Lue myös: Ulf, 84, yritti vuosia saada takaisin Neuvostoliitolle luovutettua lapsuudenkotiaan – sitten tuli yllättävä puhelu
Lakialoite rajoituksista kariutui
Kun venäläisten kiinteistökauppojen järjestelmällisyys alkoi paljastua suomalaisille, eduskunnassa tehtiin lakialoite, jossa ehdotettiin viiden vuoden asumisvelvoitetta ulkomaalaisille kiinteistönostajille.
Aloite sai laajaa kannatusta kaikista puolueista, mutta ei edennyt.
– Haluttiin olla hyviä naapureita eikä haluttu ärsyttää tai suututtaa naapuria: että ollaan hiljaa, niin saadaan kalaa, Malin kuvailee.
Hän toteaa, että ulkomaisten kiinteistökauppojen valvonta vie paljon resursseja ja tilanne olisi yksinkertaisempi, jos laki olisi hyväksytty jo tuolloin.
Malin on kerännyt vuosikymmenten journalistisen matkakertomuksensa uutuuskirjaansa Putinin pihapiirissä, joka havainnollistaa Suomesta tulleen Venäjän presidentin Vladimir Putinin hybridioperaatioiden kohde jo vuosituhannen alussa.
Lue myös: MTV Uutiset selvitti, miltä Putinin hälyttävimmät valeuutiskampanjat näyttävät Latviassa
Venäjän hyökättyä Ukrainaan asenteet muuttuivat nopeasti ja Suomi kiristi linjaansa.
– Muutos tapahtui tavallaan kuin yhdessä yössä.
– Ymmärsimme, että meillä on oikeus puolustaa omaa aluettamme, eikä se ole vihamielinen toimi toista valtiota kohtaan.