Länsimetron surullisenkuuluisa saaga: Viivästyksiä, tyrittyjä asennustöitä ja sadoilla miljoonilla paisunut budjetti

Valtavaa rakennushanketta kohdanneet takaiskut ovat olleet näyttävästi esillä julkisuudessa. Viimeksi tiistaina uutisoitiin metrotunnelien prakaavista paloliukuovista.

Yhtiö kertoi, että ovien sulkeutumisessa on havaittu puutteita ja että niiden kaikkien moottorit joudutaan uusimaan. Ovia on lähes sata.

Tieto tuli, kun metron avajaispäivää odoteltiin huhtikuulle. Ongelmien vuoksi metron käyttöönottoa jouduttiin lykkäämään kesän loppuun saakka. Kaikille ilmoitus ei tullut yllätyksenä:

Kuittailun ymmärtää, sillä metron ensimmäisen osan suunnitteluvaiheessa Helsingin ja Espoon väliä matkustaville lupailtiin metroyhteyttä jo vuoteen 2012 mennessä. Jälkikäteen voisi sanoa, että arvio oli vähän turhan optimistinen.

Viivästyksiä viivästysten perään

Hankkeen alkuvaiheessa rakennustöiden aloittaminen viivästyi kaavavalitusten vuoksi, minkä johdosta alustavaa arviota metron valmistumisesta lykättiin syksylle 2014. Pian arviota puskettiin eteenpäin vielä lähes kahdella vuodella: ensin vuoden 2015 loppuun, sitten vuoden 2016 elokuulle.

Alkukesästä 2016 metroyhtiö ilmoitti, että avajaiset viivästyvät jälleen. Selitykseksi annettiin muun muassa metron keskeneräiset testaukset. Pian ilmeni, että kyse ei ollut ainoastaan vaiheessa olevista koeajoista, vaan myös metroasemien rakennustyöt olivat pahasti kesken.

MTV kertoi tuolloin, että liikennöinnin aloittamista jouduttiin lykkäämään muun muassa asemille liian myöhään tilattujen savunpoistoluukkujen vuoksi.

Kesäkuun lopulla Länsimetro oy lupasi, että ensimmäiset matkustajat huristelisivat länsimetrolla vielä tammikuussa 2017. Pitkin syksyä yhtiö kuitenkin muistutteli, että liikenteen alkamisen tarkempi ajankohta selviää metrotunneleissa suoritettavien testausten jälkeen.

Suunnitelmat tammikuun avajaisista jouduttiin jälleen perumaan, kun metroasemien yhteiskäyttötestit eivät olleetkaan edenneet suunnitellusti.

Liikkeelle elokuussa, ehkä

Marraskuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että länsimetron ongelmat ovat johtuneet osaltaan metrotunneleihin louhintavaiheessa jääneestä vaarallisesta kivipölystä sekä törttöilystä metron kiskojen asennustöissä.

Alumiinisten, 28 kilometrin matkalla kulkevien, virtakiskojen liitoskohtiin oli lehden mukaan jäänyt korkeuseroja, joita jouduttiin hiomaan tasaiseksi. Kiskot oli siis ilmeisesti asennettu virheellisesti.

Länsimetro oy:n silloinen toimitusjohtaja Matti Kokkinen kommentoi, että hiontatyöt eivät olleet paikkailua, vaan asiaankuuluvaa asennustyötä. Kokkinen sai kenkää vielä saman kuun aikana.

Hänen jatkajakseen valittiin Ville Saksi, joka työskenteli aiemmin VR:n rataverkoston kunnossapidosta vastaavan VR:n tytäryhtiö VR Trackin johdossa. Valinta herätti ihmetystä, sillä Saksi jätti edellisen toimitusjohtajakautensa perinnöksi miljoonatappiot.

Joulukuussa Saksi pääsi arvioimaan, että metron ensimmäisenä valmistuvan osan liikenne Espoon Tapiolassa sijaitsevalle asemalle aloitetaan huhtikuussa.

Tiistaina yhtiö kuitenkin kertoi kertoi jälleen uusista ongelmista, palo-ovista ja viivästyksistä. Avajaispäivää siirrettiin, ja Saksi ilmoitti, että aikatauluja saatetaan tarkistaa vielä toukokuun alussa, mikäli tarvetta ilmenee.

Nähtäväksi jää, mitä elokuuhun mennessä ehtii tapahtua.

Poliisi pyörisi yli vuoden länsimetron hinnalla

Aikataulutuksen lisäksi arviot hankkeen kustannuksista ovat menneet rajusti mönkään. Myös yhtiön tiedotusta rakennustöihin liittyvistä ongelmista sekä hankkeen kustannuksista on parjattu.

Vuonna 2005 länsimetron ympäristövaikutusten arvioinnissa metron hinnaksi laskettiin 454 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 hyväksytyssä hankesuunnitelmassa hankkeen kokonaiskustannukset arvioitiin puolestaan 714 miljoonaan euroon.

Nyt hintalappu on paisunut jo lähes 1,2 miljardiin, eli lähes kaksi kertaa suunniteltua suuremmaksi. Espoon ja Helsingin kaupungin korottivat metroyhtiölle myönnetyn lainatakauksen suuruutta yli sadalla miljoonalla eurolla viimeksi marraskuussa.

Hankkeen massiivisuutta kuvaa hyvin se, että Suomen poliisin toiminta voitaisiin rahoittaa yli vuodeksi pelkästään länsimetroon valuvilla varoilla. Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä poliisille myönnettiin yhteensä "vain" noin 735 miljoonaa euroa.

Vaikka metron lisärahoitus on siunattu kerta toisensa jälkeen, päättäjillä ei ole tarkkaa käsitystä siitä mihin varat on projektissa ohjattu tai mistä kustannusten roima nousu on johtunut.

Tämä johtuu siitä, että Länsimetro oy on yhtiö, jota ei koske julkisuusperiaate. Yhtiön ei ole pakko kertoa menoistaan avoimesti julkisuuteen, kuten esimerkiksi valtion virastot on velvoitettu tekemään. Yhtiötä onkin syytetty tietojen pimittämisestä. Tämä kaikki siitä huolimatta, että Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien omistuksessa.