Koronakuri on kerryttänyt suomalaisille miljardisäästöt – milloin patoutunut kulutustarve purkautuu?

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste kohosi viime vuonna korkeimmilleen sitten 1990-luvun laman. Säästämisen kasvu johtui ennen muuta kulutusmenojen vähentymisestä.

Keskimäärin suomalaiset siis tienasivat viime vuonna enemmän kuin kuluttivat, vaikka koronavirus onkin kohdellut ihmisiä hyvin eri tavoin.

– Jos katsotaan kotitalouksia kokonaisuutena, säästöön on jäänyt paljon rahaa. Uskon, että siinä vaiheessa kun rajoitustoimia pystytään purkamaan ja korona alkaa olla selätetty, nähdään kulutuksessa sellainen hetkellinen purskahdus, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

– Uskon, että korona-aikana on päässyt muodostumaan patoutunutta kysyntää, joka osin vapautuu kulutukseen.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo, että Suomen kotitalouksille kertyi viime vuonna säästöjä lähes seitsemän miljardia euroa.

– Normaalina vuonna se on suunnilleen plus-miinus nolla, Kostiainen sanoo STT:lle.

Kesällä kulutus voi taas kasvaa nopeasti

Säästämisen kasvu on tyypillinen ilmiö taloudellisesti vaikeina aikoina, kun ihmiset reagoivat lisääntyneeseen epävarmuuteen. Tällä kertaa mukana on myös pakkosäästämistä, kun koronatilanne on estänyt ihmisiä kuluttamasta tavalliseen tapaan.

– Jo viime kesänä nähtiin, että kun koronatilanne helpotti ja rajoitukset vähenivät, kulutus palautui tosi nopeasti lähtötasoille, Mikkonen kertoo.

Hän mainitsee myös, että kuluttajat suhtautuvat tällä hetkellä varsin luottavaisesti omaan tulevaisuuteensa.

Kuluttajien odotukset oman taloutensa ja Suomen talouden kehityksestä ovat parantuneet viime kuukausina, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Alkuvuoden aikana kuluttajien luottamus on ollut jopa vahvempaa kuin ennen koronaa.

Kostiainen odottaa, että kesällä on edessä viime kesän kaltainen nopea kulutuksen kasvu, jota tukee nyt rokotusten eteneminen.

Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea arvioida, miten suuri osa säästöön jääneistä miljardeista purkautuu lähiaikoina kulutukseen.

– Asuntokauppahan on käynyt kuumana. Ihmiset ovat myös sijoittaneet rahoja. Kaikki ei välttämättä ole käyttelytilillä odottamassa. On voitu ostaa asuntoja, osakkeita tai muita sijoituksia, eikä niitä välttämättä haluta heti kuluttaa, Kostiainen sanoo.

Kulutusmahdollisuuksien aukeaminen ei Kostiaisen mukaan tarkoita, että ihmiset laittaisivat heti säästönsä tuulemaan.

– Ensimmäinen askel olisi, että ihmiset rupeaisivat kuluttamaan suunnilleen sen verran kuin he saavat tuloja. Jo se kasvattaisi kulutusta huomattavasti.

Työllisyys voi kohentua merkittävästi

Säästöpankkiryhmän Mikkonen ja Nordean Kostiainen kumpikin uskovat, että kotitalouksien kulutus lähtee vetämään erityisen reippaasti palvelualoilla, joilla toimintaa on jouduttu koronan vuoksi eniten rajoittamaan.

Kostiainen mainitsee esimerkkeinä ravintolat, matkailualan sekä viihde- ja kulttuuripalvelut.

– Varmasti nämä, jotka ovat eniten tippuneet, tulevat olemaan ne, mihin ainakin suhteellisesti eniten rahaa virtaa.

Kulutuksen piristymisellä olisi Kostiaisen mukaan merkittävä positiivinen vaikutus myös työllisyyteen. Etenkin palvelualoilta on kadonnut paljon työpaikkoja koronan aikana.

Mikkonen ennakoi nopeaa kasvua muun muassa ulkomaanmatkailuun.

– Uskon kyllä, että aika monella perheellä on suurta paloa ja halua lähteä ulkomaanlomalle.

Lisäpotkua kulutukseen useamman kuukauden ajalle

Mikkonen odottaa, että koronatilanteen hellittäessä kotitalouksien kulutus nousee joksikin aikaa tavallista korkeammaksi. Tällaista kulutusjuhlaa voisi hänen mukaansa jatkua ainakin muutaman vuosineljänneksen ajan. Kyse ei siis olisi yhdessä tai kahdessa kuukaudessa ohi menevästä ilmiöstä, vaan hieman pitkäkestoisemmasta piristysruiskeesta talouteen.

– Olen perustanut omat talousennusteeni sellaiseen ajatukseen, että kesällä tautitilanne helpottaa luonnollisen kausivaihtelun myötä ja syksyllä voitaisiin valtaosasta rajoituksista luopua.

Kulutuksen piristymisen pitäisi Mikkosen mukaan näkyä talousluvuissa tämän vuoden toisella puoliskolla.

– Uskon, että se ottaa aikansa. Kaikki eivät saman tien ryntää kuluttamaan. Tietysti ensimmäiset innokkaat lähtevät heti kun on mahdollista, mutta osa ehkä vähän aikaa katselee ennen kuin uskaltaa lähteä elokuviin ja ravintolaan.

Mikkosen mukaan on myös mielenkiintoista nähdä, miten kulutuksen palautumisessa näkyy se, että ihmiset rokotetaan asteittain.

– Käykö tässä niin, että kohta ovat eläkeläiset pörräämässä eri paikoissa, kun he ovat jo rokotuksen saaneet ja muut eivät ole saaneet.