Turvemaat suurin päästölähde – Suomen maatalouden ilmastopäästöjä voidaan leikata lähes kolmanneksella 15 vuodessa

1:53
Maatalouden päästöistä suurin osa on peräisin turvemaista.

Maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan leikata lähes 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, ilmenee tänään julkaistusta Maatalouden ilmastotiekartta -raportista. Tehokkain päästövähennyskeino on Luonnonvarakeskuksen laatiman raportin mukaan turvemaiden viljelyn vähentäminen. Muita keinoja ovat hiilensidonnan tehostaminen sekä biokaasutuotannon ja aurinkoenergian käytön lisääminen. 

Jaakon tilalla Salossa viljellään kevätvehnää, kauraa ja mallasohraa 160 hehtaarilla. Viljelijä on jo huomannut ilmaston muuttuvan.

– Talvet ovat leudontuneet, sateisuus on lisääntynyt varsinkin syyspuolella ja kesän aikana on useampana vuonna ollut pitkiä kuivuusjaksoja, kuvailee maanviljelijä Jaakko Halkilahti.

Turvemailta 60 prosenttia maatalouden päästöistä

Tänään julkistetun maatalouden ilmastotiekartan mukaan maatalouden ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ilman tuotannon supistamista. Tärkeimmät päästövähennyskeinot ovat turvemaiden päästöjen vähentäminen, kivennäismaiden hiilensidonta sekä biokaasun tuotannon ja aurinkoenergian käytön lisääminen tiloilla.

Tehokkain päästövähennyskeino olisi turvemaiden käytön vähentäminen, koska 60 prosenttia maataloutemme päästöistä on peräisin turvemailta. Tiekartassa esitetään yksivuotisten kasvien viljelyn vähentämistä turvemailla, niiden muuttamista kosteikoiksi, metsittämistä tai käytöstä poistamista korvausta vastaan.

– Maatalous pystyy varsinkin turvemailla, huonommilla turvemailla, tuottamaan jo varsin kilpailukykyiseen hintaan päästövähennyksiä. Jos yhteiskunta on ilmastoviisas, se pystyy tekemään sopimuksia viljelijöiden kanssa päästöjen alentamisesta, koska muilla sektoreilla se voisi tulla vielä kalliimmaksi, sanoo ilmastotiekartan tekijä, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.

Kokonaan turvamaiden käytöstä viljelyyn ei kuitenkaan haluta luopua.

– Siellä on jonkin verran potentiaalia, jotka voidaan metsittää ja poistaa käytöstä, se on selvä, mutta suurin osa turvemaista tarvitaan Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi, arvioi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Juha Marttila.

Päästövähennyksistä miljardiluokan lasku

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan maatalouden päästövähennykset maksavat 3,8 - 5,3 miljardia euroa 30 vuodessa eli 127 - 177 miljoonaa euroa vuosittain. Lisää rahaa tarvitaan esimerkiksi tutkimukseen, tukiin ja tulonmenetysten korvaamiseen viljelijöille.

– Isoja summiahan nämä ovat. Tätä taakkaa kustannusten suhteen ei voida pelkästään viljelijöiden kontolle heittää. Olisi hyvä, jos löytyisi se tahtotila maksaa edes pikkuisen enemmän Suomessa tuotetusta ruuasta, jotta osa tästä taakasta saataisiin myös markkinalähtöisesti kerättyä, toivoo Marttila.

"Ilman päästöjä ei pysty ruokaa tuottamaan"

Maatalouden osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on 28 prosenttia. Siitä kolme neljäsosaa on lähtöisin maaperästä. Jos uusia tehokkaita viljelytapoja ja hiilensidontakeinoja löydetään, maatalouden päästöt voivat vähentyä jopa 42 prosenttia 15 vuodessa. Täysin hiilineutraaliin maatalouteen tutkija ei usko.

– Todellisuus on se, että ilman päästöjä ei pystytä ruokaa tuottamaan ja on vaikea sitoa kaikkea takaisin maaperään. En usko, että koko maatalouden tasolla päästäisiin hiilineutraaliuteen, vaikka yksittäisten tuotteiden kohdalla päästäisiinkin, pohtii Lehtonen.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Eri aloille on laadittu ilmastotiekarttoja, joilla selvitetään päästövähennysmahdollisuuksia. Tänään julkaistu maatalouden ilmastotiekartta on osa tätä työtä.

Salolaisella tilalla harkitaan bioenergiaa

Jaakon tilalla on jo lisätty kasvipeitteisyyttä ja pyritty vähentämään ravinnevalumia vesistöihin. Uusiakin päästövähennystoimia on suunniteltu.

– Bioenergian tuotannon lisääminen olisi yksi hyvä vaihtoehto. Tosin ei se varmaan ihan markkinaehtoisesti lähde rullaamaan vaan siihen tarvittaisiin jonkinlaisia kannustimia. Sellaisia, että ne voisivat olla tilakoon laitoksia, ettei investointien tarvitsisi olla miljoonaluokkaa, pohtii Halkilahti.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja