Koronavuonna alkoholin riskikulutus väheni työikäisillä miehillä. Muutos käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinTerveys-tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten elintapojen muutoksia koronaepidemian aikana. Tutkimuksessa vertailtiin samojen ihmisten vastauksia vuosilta 2017 ja 2020.
Riskikuluttajuus määriteltiin tutkimuksessa AUDIT-C -mittarilla, jossa kolmen kysymyksen vastausvaihtoehdot pisteytettiin. Tietyn yhteispistemäärän ylittäneet määriteltiin riskikuluttajiksi.
Kyselyssä kysyttiin, kuinka usein vastaaja juo alkoholia, kuinka monta annosta on juonut päivinä, joina on juonut alkoholia, ja kuinka usein on juonut kerrallaan kuusi annosta tai enemmän.
THL:n erikoistutkija Tuija Jääskeläisen mukaan tulos on linjassa THL:n tutkimusten kanssa, joiden mukaan koronavuonna alkoholinkulutuksessa on tapahtunut muutosta.
Koronavuosi vähensi alkoholin kulutusta
Huhtikuussa julkaistuista THL:n tilastoista kävi ilmi, että suomalaiset joivat koronavuonna vähemmän alkoholia kuin koko 2000-luvulla.
THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä arvioi STT:n huhtikuisessa haastattelussa, että alkoholinkäytön vähenemisen taustalla vaikuttivat sosiaalisten tilaisuuksien väheneminen sekä muun muassa ravintoloiden ja matkailun rajoitukset.
Mäkelä ei halunnut ennustaa, jääkö alkoholin kulutuksen selvä lasku koronavuonna poikkeukseksi vai jatkuuko laskeva trendi myös kuluvana tai tulevana vuonna. Hän kuitenkin ennakoi osan kulutuksesta palautuvan, kun ravintolat ja matkailu jälleen avautuvat, mutta totesi myös työllisyys- ja taloustilanteen vaikuttavan asiaan.
Koronavuosi piirsi myös vahvempaa rajaa kohtuu- ja riskikäyttäjien alkoholinkäytön välille. Vaikka riskikulutus työikäisillä miehillä väheni, Jääskeläisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että alunperin runsaasti alkoholia käyttäneet ovat saattaneet lisätä käyttöä entisestään.
Useista kyselyistä saatujen tulosten perusteella vähän alkoholia käyttävät vähensivät kulutusta entisestään, kun taas riskikäyttäjien kulutus lisääntyi.
2:04