Israel aloitti uudestaan laajamittaiset iskut Gazaan 18. maaliskuuta vastaisena yönä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Timo R. Stewartin mukaan on vaikea arvioida, mitä Gazan tilanteen suhteen seuraavaksi tapahtuu.
Israelin merkittävimmän liittolaisen Yhdysvaltojen ja presidentti Donald Trumpin hallinnon toimet voivat vaikuttaa seuraaviin kehitysaskeliin merkittävästi.
– Nykyinen kaaos Valkoisessa talossa on tehnyt vähän kaikesta mahdollista, tutkija toteaa.
Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen, kolmivaiheinen aseleposopimus solmittiin tammikuussa. Taistelut taukosivat pääosin sovun myötä useiksi viikoiksi.
Sittemmin Israel on jälleen jatkanut Gazan laajamittaista pommittamista ja ilmoittanut aloittaneensa myös maaoperaation Gazan kaupungin liepeillä.
Lue myös: Axios: Netanjahu vierailee Valkoisessa talossa
Mitä sovittiin?
Aselevon ensimmäisen vaiheen sovittiin kestävän 42 päivää, ja se tuli voimaan tammikuun 19. päivä.
Aseleposopimuksen ensimmäisessä vaiheessa Hamasin oli määrä vapauttaa 33 panttivankia ja Israelin yli 1 700 palestiinalaisvankia.
Gazaan oli määrä toimittaa tarvikkeita, ja Hamasin sovittiin saavan siirtää myös taistelijoitaan sairaalahoitoon Egyptiin.
Neuvottelut aseleposopimuksen toisesta vaiheesta oli myös määrä aloittaa viimeistään ensimmäisen vaiheen 16. päivänä.
Lue myös: Netanjahu tarjoutui päästämään Hamasin johtajat pois Gazasta – vaatii luopumaan aseista
Vain osa toteutui
Hamas vapautti sovitun määrän panttivankeja: se palautti 25 elävää panttivankia ja kahdeksan ruumista.
Israel vapautti puolestaan noin 1 900 palestiinalaisvankia. Vihollisuudet taukosivat pääosin.
Stewartin mukaan Gazaan ei tiettävästi toimitettu tarvikkeita siinä määrin kuin piti ja taistelijat eivät ainakaan sovitussa laajuudessa päässeet sairaalahoitoon Egyptin puolelle.
Aseleposopimuksen toisesta vaiheesta ei aloitettu neuvotteluja sovitun mukaisesti.
Milloin ensimmäisen vaihe päättyi?
Aselevon ensimmäinen vaihe päättyi virallisesti maaliskuun ensimmäisenä päivänä aamulla.
Aselevon toisen vaiheen oli määrä tulla voimaan heti ensimmäisen vaiheen päätyttyä.
Toisesta vaiheesta ei ollut sovittu. Aselevon piti jatkua niin kauan kuin neuvottelut jatkuivat, Stewart huomauttaa.
Israel katkaisi kaiken humanitaarisen avun pääsyn Gazaan ensimmäisen vaiheen päätyttyä, mutta muilta osin aselepo pääosin piti useamman viikon.
Pommitukset jatkuivat
Israel aloitti uudestaan laajamittaiset iskut Gazaan 18. maaliskuuta vastaisena yönä.
Israel sanoi jatkavansa sotatoimia, koska Hamas ei ole vapauttanut viimeisiä panttivankeja eikä ole suostunut jatkamaan aselepoa.
Israel oli jo aiemmin vaatinut Hamasia jatkamaan ensimmäistä vaihetta ja vapauttamaan lisää panttivankeja. Hamas ei suostunut Israelin vaatimukseen, vaan vaati siirtymistä aselevon toiseen vaiheeseen.
Alkuperäisen sopimuksen mukaan loputkin elävät panttivangit piti vapauttaa aselevon toisessa vaiheessa. Toisessa vaiheessa oli myös määrä sopia pysyvästä tulitauosta.