Näin ihmisiä aletaan suojella tekoälyltä EU:ssa: "Totta kai ollaan huolissaan, jäävätkö Suomen yritykset kilpailukyvystä jälkeen"

EU:n tekoälysäädöksestä puhutaan maailman ensimmäisenä. SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ja asiantuntija Peppiina Huhtala Elinkeinoelämän keskusliitosta keskustelivat asiasta MTV:n Huomenta Suomessa.

Ei saa vaikuttaa alitajuntaan

Kumpula-Natri sanoo, että säädöksen tarkoitus on suojella ihmisiä.

– Että saatiin tämä laki voimaan nyt, tämä leikkaa niitä kaikkein radikaalimpia asioita pois. Ettei saa vaikuttaa ihmisen alitajuntaan ihmisen tietämättä ja ohjata sitä kautta ostamaan jotain, tai päätyy tekemään tiettyjä päätöksiä. 

Lue myös: Tekoäly tekstittää suoria lähetyksiä Ruotsissa – teknologia nähdään tulevaisuudessa myös MTV:llä

– Eli tällaiset kaikkein suurimman riskin tekoälyjärjestelmät, sanotaan että ne eivät EU:hun sovi. Me haluamme, että tämä säädös on ihmisille ja yhteiskunnalle hyväksi. 

– Ja pitää sanoa heti alkuun, että ehkä 90 prosenttia tekoälyjärjestelmistä ei kuulu tähän säätelyn piiriin, koska niillä ei ole vaikutusta demokratiaan tai yhteiskuntaan, tai yksilöön, Kumpula-Natri sanoo.

Korkean riskin kategoriat

Miten säätely vaikuttaa yrityksiin? Ne eivät lähtökohtaisesti innostu siitä, että tulee lisää säädöksiä. 

Peppiina Huhtala korostaa, että Suomessa on hyvää tietotaitoa, ja yritykset ovat alan edelläkävijöitä.

– Vaikutukset yrityksiin riippuvat hyvin pitkälti siitä, että onko yritys sellainen, joka kehittää tekoälyä itse alusta lähtien. Vai onko yritys sellainen, joka ostaa joltain toiselta palveluntarjoajalta tekoälyratkaisun. 

– Sekä juuri tietenkin siitä, kuinka korkeariskisessä käyttötilanteessa yritys tekoälyä hyödyntää, Huhtala sanoo. 

– Yksi yrityksille aika relevantti, korkean riskin kategoria on henkilöstöhallinnassa. Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi rekrytoinneissa, tai työntekijöiden arvioinneissa. 

Lue lisää: Yrityksille varoitus: Tekoäly käyttöön heti, tai putoat kyydistä

Kuluttajien pitää tietää

Miten tätä säädellään, koska mehän käytämme laitteita, jotka ovat globaaleja?

Kumpula-Natri sanoo, että EU:ssa myytävien tuotteiden täytyy täyttää EU:n säätely. 

– Jos vaikka lelu on yhdistetty nettiin, sen täytyy täyttää EU:n kyberturvallisuuskriteerit. Samalla lailla EU:ssa käytössä myyntiin tulevien tekoälyjärjestelmien täytyy täyttää tämän asetuksen kriteerit.

– Se koskettaa yhdysvaltalaista tai muualla maailmassa tehtyä, meille myytävää tuotetta, että se tämän kriteerit täyttää. 

– Jos on korkea riski, esimerkiksi se on ilmailua ohjaava, siellä täytyy olla myös korkea raportointivelvollisuus, että se tuote on luotettava, Kumpula-Natri sanoo.

– Me halusimme, ettei tekoäly ei ole ihmeellistä, ettemme ole epätietoisia. Vaan että kuluttajien pitää tietää, että tämä on tekoälyohjausta suoraan kuluttajatuotteessa. 

– Ja sitten yrityksille haluttiin saada myös tästä selkeä kehikko, jota se ei ehkä vielä ole, ja se on ansaittu kritiikki. Mutta tämä tuleekin voimaan vähitellen, ja saadaan lisää selkeyttä.

Joitain tuotteita ei lanseerata enää EU:ssa

Voiko tässä olla niin, että me ylisäätelemme, ja tämä saattaa ehkä heikentää kilpailukykyä? Että jossain muualla päin maailmaa he pärjäävät, ja me jäämme tänne lähtötelineisiin?

Peppiina Huhtala sanoo, että yritykset toivoisivat tekoälyn ihmiskeskeisen sääntelyn tulevan globaaliksi standardiksi.

– Mutta täytyy kuitenkin olla realisti sen suhteen, että tällä hetkellä ei vaikuta siltä. 

– Eli esimerkiksi Yhdysvalloissa toimivat isot yritykset ovat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet, että he eivät ehkä uusimpia versioita heidän kielimalleistaan lanseeraa EU:ssa, johtuen meidän runsaasta sääntelystä. Ei vaan tekoälysääntelystä, vaan myös tietosuojasääntelystä. 

– Viimeisimpänä Meta ilmoitti, että se ei tätä heidän tehokasta kielimallia Llama 3:a halua lanseerata EU:ssa, Huhtala sanoo.

– Ja totta kai elinkeinoelämän alalla ollaan huolissaan siitä, että jäävätkö suomalaisyritykset kilpailukyvystä jälkeen, jos nämä uusimmat työkalut eivät ole käytössä. 

– Ja toisaalta myös, että jos ne eurooppalaiset yritykset jotka itse kehittävät vastaavia työkaluja ovat maailmassa ainoita, jotka tätä tiukkaa sääntelyä noudattavat, tuleeko siitä sitten haittaa näillä globaalisti kilpailevilla markkinoilla. 

Lue lisäksi: Tekoälyn mahdollisuudet ja uhat TV-tuotannolle