EU etsii isäntämaita Euroopan supertietokoneille.
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance on moittinut Eurooppaa monesta. Yksi moitteiden kohde on ollut tekoälyn ja teknologian liiallinen sääntely.
EU on jäänyt tekoälykilvassa jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta. Nyt EU:n tarkoituksena on kuitenkin kiriä kisassa. Komissio esittelee keskiviikkona tekoälyn käyttöönottoa koskevan suunnitelmansa.
– Tavoitteena on, että vauhditamme tekoälyinvestointeja ja käyttöönottoa Euroopassa. Tekoälykilpailu ei ole ollenkaan vielä ohi, kertoo komissaari Henna Virkkunen STT:lle.
Virkkusen mukaan tekoälyn kehittämisellä halutaan varmistaa, että EU ei ole riippuvainen muiden teknologioista, vaan mantereella on omaa osaamista ja teknologiaa.
– Kuka hallitsee tulevaisuuden teknologioita, hallitsee myös hyvin paljon maailman taloutta tulevaisuudessa.
Osana tätä komissio kutsuu halukkaita Euroopan maita, yrityksiä ja rahoittajia investoimaan tai isännöimään "gigafaktoreita".
Gigafaktorit ovat vielä supertietokoneitakin tehokkaampia tekoälyn laskentakapasiteetin kannalta. Supertietokoneita käytetään tällä hetkellä suurien tietomäärien käsittelyyn ja tekoälypohjaiseen tutkimukseen.
– Nostamme tavoitetasoa siinä, että haluamme myös Eurooppaan gigafaktoreita. Ne ovat vielä neljä kertaa tehokkaampia kuin isoin supertietokone, Virkkunen sanoo.
Investoinnit ovat miljardien luokkaa, joten rahoitukseen tarvitaan julkisen tuen lisäksi yksityisiä rahoittajia.
Virkkusen mukaan tekoälyllä on valtava potentiaali Euroopassa ja myös tekoälytutkijoita on 30 prosenttia enemmän asukaslukuun suhteutettuna kuin Yhdysvalloissa.
– Ongelma on, että heillä ei ole pääsyä laskentakapasiteettiin, koska tekoälyn kehittäminen vaatii niin valtavan kapasiteetin. Sen takia teemme investointeja supertietokoneisiin.