EU etsii isäntämaita Euroopan supertietokoneille.
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance on moittinut Eurooppaa monesta. Yksi moitteiden kohde on ollut tekoälyn ja teknologian liiallinen sääntely.
EU on jäänyt tekoälykilvassa jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta. Nyt EU:n tarkoituksena on kuitenkin kiriä kisassa. Komissio esittelee keskiviikkona tekoälyn käyttöönottoa koskevan suunnitelmansa.
– Tavoitteena on, että vauhditamme tekoälyinvestointeja ja käyttöönottoa Euroopassa. Tekoälykilpailu ei ole ollenkaan vielä ohi, kertoo komissaari Henna Virkkunen STT:lle.
Virkkusen mukaan tekoälyn kehittämisellä halutaan varmistaa, että EU ei ole riippuvainen muiden teknologioista, vaan mantereella on omaa osaamista ja teknologiaa.
– Kuka hallitsee tulevaisuuden teknologioita, hallitsee myös hyvin paljon maailman taloutta tulevaisuudessa.
Osana tätä komissio kutsuu halukkaita Euroopan maita, yrityksiä ja rahoittajia investoimaan tai isännöimään "gigafaktoreita".
Gigafaktorit ovat vielä supertietokoneitakin tehokkaampia tekoälyn laskentakapasiteetin kannalta. Supertietokoneita käytetään tällä hetkellä suurien tietomäärien käsittelyyn ja tekoälypohjaiseen tutkimukseen.
– Nostamme tavoitetasoa siinä, että haluamme myös Eurooppaan gigafaktoreita. Ne ovat vielä neljä kertaa tehokkaampia kuin isoin supertietokone, Virkkunen sanoo.
Investoinnit ovat miljardien luokkaa, joten rahoitukseen tarvitaan julkisen tuen lisäksi yksityisiä rahoittajia.
Virkkusen mukaan tekoälyllä on valtava potentiaali Euroopassa ja myös tekoälytutkijoita on 30 prosenttia enemmän asukaslukuun suhteutettuna kuin Yhdysvalloissa.
– Ongelma on, että heillä ei ole pääsyä laskentakapasiteettiin, koska tekoälyn kehittäminen vaatii niin valtavan kapasiteetin. Sen takia teemme investointeja supertietokoneisiin.
Yksi Euroopan laskentakapasiteetiltaan vahvimmista supertietokoneista on Lumi. Se sijaitsee hetkellä Suomen Kajaanissa. Suomi on myös yksi niistä Euroopan maista, jossa yritykset ovat eniten ottaneet tekoälyä käyttöön.
Apua ikääntyvälle mantereelle
Miten eurooppalainen tekoäly eroaa yhdysvaltalaisesta tai kiinalaisesta?
Virkkusen mukaan "eurooppalainen tekoäly" halutaan integroida osaksi Euroopan teollisuutta ja julkisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa. Tekoälystä halutaan apua tuottavuuden kasvuun ikääntyvän mantereen avuksi.
Toinen asia liittyy eettisyyteen.
– Mielestäni meidän iso vahvuutemme eurooppalaisessa viitekehyksessä on, että haluamme huolehtia siitä, että meillä on ihmislähtöinen käyttötapa ja ihmiset koko ajan kuskin paikalla, Virkkunen sanoo.
Tekoälyltä päätös pankkilainaan?
Osana tekoälyyn liittyviä toimenpiteitä komissio aikoo syksyllä esitellä digitalisaatioon liittyvän paketin, jossa on tarkoituksena keventää myös tekoälyn sääntelyä.
EU on yksi harvoista tahoista maailmassa, joka on tehnyt kokonaisvaltaiset säännöt tekoälyn käyttöön. Esimerkiksi kansalaisjärjestö Edri on ilmaissut huolensa siitä, että tekoälyn sääntelyn purkaminen voi nyt vaarantaa kansalaisten oikeuksia. Myös EU-parlamentti tulee varmasti grillaamaan asiasta komisaaria kuulemisessaan.
Onko riskinä, että sääntelyä puretaan liikaa ja riskit unohtaen? Myös riskit kasvavat, jos tekoäly tekee tulevaisuudessa päätöksiä esimerkiksi terveydenhuollossa tai siinä, kuka saa opiskelupaikan, pankkilainan tai ohjaa liikennettä.
– On hirveän tärkeää, että kansalaisten luottamus säilyy. Siksi on tärkeää, että meillä on riskiperustainen lainsäädäntö, Virkkunen sanoo.
Virkkusen mukaan kaikkien tekoälyjärjestelmien Euroopassa tulee täyttää tietyt standardit, joita parhaillaan valmistellaan.
– Lisäksi nämä järjestelmät testataan ennen kuin ne tuodaan markkinoille ja niitä kontrolloidaan.
Tekoälyn käytöstä puuttuvat tällä hetkellä laajasti sitovat globaalit säännöt.
Tuotantoketjuissa on ilmennyt halpatyövoiman hyväksikäyttöä. Lisäksi tekoälyn käyttö esimerkiksi aseissa on herättänyt huolta. Myös tekoälyn ympäristövaikutukset ovat nousseet keskusteluun.
Virkkunen uskoo, että ne maat, joilla ei vielä ole tekoälylainsäädäntöä, joutuvat laatimaan sellaisen.
– Tietenkin olisi hirveän hyödyllistä, että tulevaisuudessa löytyisi myös kansainvälisiä yhteisiä isompia sääntöjä korkeariskisempiin käyttötapoihin, Virkkunen sanoo.