EU aikoo piinata Facebookia ja Twitteriä uudella lailla: "Tarkoittaisi väistämättä sitä, että keskustelu kapenee"

Digipalvelulaista päästiin EU:ssa sopuun lauantaina. Lain myötä alustoja, kuten Facebookia ja Twitteriä, vaaditaan poistamaan laitonta sisältöä heti, kun sisältö huomataan.

Laiton sisältö tarkoittaa esimerkiksi lapsipornoa, vihapuhetta ja disinformaatiota, jolla tarkoitetaan tarkoituksella levitettyä väärää tai harhaanjohtavaa tietoa.

Lain on tarkoitus tehdä myös algoritmeista ja datankäytöstä avoimempaa.

– Ytimeltään tällä tavoitellaan reilumpaa verkkoympäristöä kansalaisille eli ihmiset saisivat paremmin tietoa heihin kohdistuvasta mainonnasta. Vihapuheen leviämisestä verkossa yritetään hillitä, ja viime kädessä vähentää alustayhtiöiden monopolisaatiota, sanoo Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko.

Lain tarkoitusperiä pidetään hyvinä.

– Tavoite on hyvä ja myös asetuksen kohde on oikea. On perusteltua sälyttää vastuuta sisällöstä niille tahoille, jotka siitä hyödyn keräävät, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Tämä on merkittävä laki. Samalla tavalla kuin meillä on fyysisen maailman puolella pelisääntöjä, lainsäädäntöä ja kulttuurin luomista, minä näen, että tässä on hyvin keskeinen askel eteenpäin, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.

Lue lisää: EU sopuun laista, joka puuttuu kiellettyyn verkkosisältöön

Miten käy sananvapauden?

Asiantuntijoiden mielipiteet kuitenkin jakautuvat sananvapauskysymyksen kohdalla. Kaventaako laki sananvapautta, jos puhetta aletaan kaitsea esimerkiksi Twitterissä tai Facebookissa.

– Tietyillä alueilla on selvää, mikä on laitonta, vaikkapa lapsiporno. Sen suhteen ei tule tulkintaongelmia. Mutta kun mennään lähemmäs sananvapauden ydinalueita, ongelmia syntyy. Jää vain arvelun varaan, alkavatko alustayhtiöt soveltaa asetusta hyvin varovaisesti, joka tarkoittaisi väistämättä sitä, että keskustelu kapenee, pohtii Tolvanen.  

– Minun mielestäni on erittäin hyvä, että nyt halutaan oikeasti puuttua yhä enemmän sosiaalisessa mediassa ja internetissä näkyvään väärään sisältöön, laittomaan sisältöön ja todella raakoihinkin asioihin, sanoo Limnéll.

Journalistiliiton Nazarenkon mukaan vielä ei pysty sanomaan, miten sananvapaudelle käy, kun laki tulee voimaan. Hän muistuttaa, että lain rinnalla kulkee myös perinteisempää mediaa koskeva laki.

– Tässä rinnalla kulkee lakialoite EU:n sananvapauslaki, ”Media Freedom Act”. Tämä laki on suunnattu Puolan ja Unkarin kaltaisiin tilanteisiin, jossa vallanpitäjät ovat kaapanneet median monella tasolla.

Nazarenkon mukaan median kannalta ongelmana saattaa olla nimenomaan ylikansallinen lainsäädäntö.

– Meillä Suomessa on erittäin hyvä sananvapaustilanne ja paljon hyvin toimivaa kaupallistakin mediaa. Toivoisimme tietenkin, että median toimintaedellytyksiä parannettaisiin muin toimenpitein kuin ylikansallisen lainsäädännön kautta, Nazarenko sanoo.

Lue myös: Elon Musk ostaa Twitterin käteisellä – tällaisia muutoksia hän lupaa palveluun

Miten käytännössä toimii?

Toistaiseksi ei ole vielä tarkkaan tiedossa, kuinka esimerkiksi somejätit toteuttaisivat laittoman sisällön arviointia. Tämä on yksi lain haasteista.  

– Lakiluonnoksissa, joita olen nähnyt, on ollut tällainen liputtamiskäytäntö. Olisi ”trusted flaggers” (luotettuja liputtajia) -tahoja, jotka voisivat ilmoittaa laittomat sisällöt. En tarkkaan tiedä, ketä liputtajat olisivat, ja se on aika ison keskustelun paikka. Kenellä on portinvartijaoikeus määritellä, mikä on laitonta, Nazarenko sanoo.

– Ei siellä yhtiöissä välttämättä ole juristit näitä asioista ratkomassa, vaan seulonta saatetaan tehdä hyvinkin massamenettelyllä, vaikka asetus korostaa, että ratkaisut pitäisi olla tapauskohtaisia, Tolvanen huomauttaa.

Laissa on siis vielä paljon kysymysmerkkejä: miten laitonta sisältöä seulotaan, miten disinformaatio määritellään, miten toimintaa valvotaan.

Laki edellyttää vielä EU-toimielinten muodollista hyväksyntää. Sen odotetaan tulevan voimaan vuonna 2024.