Suomalaisten heikentynyt ostovoima näkyy monin tavoin kulutustiedoissa. OP Ryhmän julkistaman maksukorttidatan mukaan palveluiden kysyntä on viime viikkoina hiipunut kovan kasvukauden jälkeen. Tavaraostot ovat olleet laskussa jo viime vuodesta lähtien, koska moni tavarahankinta tehtiin korona-aikana.
Hintojen nousu vähentää nyt sekä tavaroiden että palveluiden kulutusta. OP Ryhmän maksukorttidata paljastaa, että korona-ajan jälkeen kovassa nousussa ollut palvelumarkkina on nyt jäähtymässä.
– Palvelut ovat elpyneet viimeisen vuoden aikana vahvasti, kun talous avattiin koronasta. Palvelut kasvoivat meidän korttidatan mukaan 5–10 prosenttia. Viime viikkoina on nähty, että kasvu on loppunut. Koronaelpyminen on ohi, kertoo OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.
Tavaroiden kysyntä hiipui jo viime vuonna, kun moni teki tavarahankintoja korona-aikana eikä uusille ostoksille ole tarvetta.
Lisäksi inflaatio vähentää suomalaisten intoa ja kykyä tehdä uusia tavarahankintoja.
– Inflaatiolla on keskeinen vaikutus. Kotitalouksien ostovoima on laskenut. Käytetyn rahan määrä ja korttiostot kasvoivat alkuvuonna, mutta niillä saatu hyödykkeiden tai palveluiden määrä oli sama tai jopa matalampi kuin viime vuonna. Näiden erotus on inflaatio, Kortela selvittää.
Näin hinnat näkyvät ruokaostoksissa
Päivittäistavarakauppa ry kertoo ruokahankinnoissa näkyvän, että erityisesti kalan, vihannesten, hedelmien, marjojen ja lihan myyntimäärät ovat olleet alkuvuonna laskussa.
Näiden tuoteryhmien hinnat ovat myös nousseet monia muita ryhmiä enemmän.
– Kuluttajat ovat reagoineet hintojen nousuun ostamalla vähemmän ja edullisempia tuotteita. Elintarvikkeiden hintojen nousu pt-kaupassa on jatkunut muuta hintakehitystä nopeampana, Päivittäistavarakauppa ry kertoo tiedotteessaan tällä viikolla.
Hintojen noususta huolimatta myyntimäärä on kasvanut herkuissa, sillä sipsien, makeisten ja suklaan myynti on ollut kasvussa.
Alkoholijuomien myynti on puolestaan ollut laskussa ja viime vuosina suosiotaan kasvattaneen alkoholittoman oluen myynti on ollut niin ikään laskussa.
Suomessa ruoan hintataso oli tammi-maaliskuussa 17,1 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Päivittäistavaroiden myynnin arvon muutoksia kuvaavassa tilastoinnissa ovat mukana Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritykset SOK, Kesko, Lidl, Tokmanni, R-kioski, Minimani, M-ketju ja Kauppahalli24.
Palkankorotuksista vain pieni apu
Työmarkinoilla sovitut palkankorotukset auttavat hieman monia, mutta ostovoimaa ne eivät entiseen kuntoonsa palauta vielä tänä vuonna.
– Tänä vuonna ennusteissamme ostovoima heikkenee, inflaatio on korkeampaa kuin palkankorotukset, mutta vuonna 2024 tilanne parantuu pikkuhiljaa, senioriekonomisti Kortela toteaa.
MTV Uutiset kysyi kauppakeskus Redissä muutamilta asiakkailta, onko hintojen nousu vaikuttanut heidän palveluostoihinsa ja useampi myönsi näin käyneen.
– On ollut vaikutusta. Korona-aika vei tarjonnan ja nyt hintojen nousu on tuntunut harrastuksiin kuuluvien kulttuuripalveluiden käytössä. Myös kahvilapalveluiden käyttö on vähentynyt, Pekka Nissilä kertoi.
– Kyllä se (hintojen nousu) on vaikuttanut. Harvemmin käyn kampaajalla tai missään muualla, esimerkiksi hieronnassa, totesi puolestaan Virpi Viinikainen.
Osa ei ole tinkinyt palveluista, mutta ruoka- ja tavarahankinnoista on saatettu säästää.
– Enenmmän vaikutusta on ollut ruokaostoksiin kuin palveluihin suoraan sanottuna, Samuli Heiskanen pohti.
Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen tietää monelle yrityksellekin vaikeampia aikoja ainakin lyhyeksi aikaa.