Ruoka kallistuu – samalla ruokaa myyvien kauppaketjujen tulokset ovat nousussa, sanoo Kuluttajaliitto

Joidenkin tuotteiden hintojen nousu on perusteltua, kun ottaa huomioon inflaation, Ukrainan sodan ja energian sekä polttoaineiden kallistuneiden hintojen vaikutukset. Samaan aikaan esimerkiksi Kesko kuitenkin tekee ennätyksellisiä tuloksia.

Ruoan kallistumisen taustalla on monia syitä. Sitä, mistä hinnat koostuvat ja mihin ne perustuvat ovat usein liikesalaisuuksia. Joidenkin tuotteiden hinnat ovat kuitenkin nousseet niin silmiinpistävästi, että se on herättänyt keskustelua, onko jatkuva hintojen nosto aina perusteltua.

Osmo Soininvaara kommentoi Twitterissä ostamaansa kuuden euron jäätelötötteröä, ja arvioi, ettei raaka-aineiden hintojen nousu yksin selitä miksi hinta on noussut niin räikeästi. Twiitti on herättänyt paljon voimakkaita mielipiteitä hintojen nousuta.

Ruoan hinta on voimakkaassa vuosikasvussa

Kuluttajaliitto tarkkailee, miten esimerkiksi päivittäistavarakaupan suurimpien ketjujen taloudellinen tulos kehittyy nyt, kun inflaatio nostaa kuluttajahintoja nopeasti. 

– Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi ruoan hinta on tällä hetkellä jopa 11 prosentin vuosikasvussa. Samanaikaisesti me saamme siitä tietoja, että ainakin eräiden ruokaa myyvien suurten kauppaketjujen tulos on myös vahvassa kasvussa, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

– Yhteys on mahdollinen, vaikka me ulkopuoliset emme voi sitä tietää, mutta kuluttajien kannattaa olla erittäin tarkkana ja valita niitä tuotteita, jotka on omassa tuoteryhmässään mahdollisimman edullisia.

Kesko tahkoo voittoja

Keskon kahdentoista kuukauden liikevaihto päivittäistavarakaupassa ylitti 6 miljardin euron rajan ensimmäistä kertaa. Yhtiön osavuosikatsauksessa se ilmoitti päivittäistavarakaupan liikevaihdon kasvaneen 5,1 prosenttia ja tehneensä liikevoittoa 123,9 miljoonan edestä.

Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli selittää kasvua sillä, että ihmiset löysivät taas ruokapalveluiden pariin koronarajoitusten jälkeen. Inflaatiolla ei hänen mukaansa ole ollut suurta vaikutusta.

– Keskon osalta päivittäistavarakaupan suurin keihtys tuli Kesprosta ammattiasiakkaille koska ravintolat ja tapahtumat ja muut lähti kehittämään myyntiä ja samaan aikaan taustalla on tietenkin tämä inflaatiota, mitä me nähdään mutta sen vaikutus jäi suhteellisen pieneksi.

Akseli selittää että inflaatio tarkoittaa kaikkien kustannuste nousua ja selittää liikevaihdon nousua sillä, että kaikki kustannukset ovat nousseet, alkutuottajien käyttämistä lannoitteista lähtien. Viljan hinnan nousu taas vaikuttaa eläinten rehun hintaan ja niin edelleen.

– Kaupan omista kustannuksista sähkö, energia ja polttoaine – ihan kaikki kustannukset on nousseet. Se miten se on näkynyt, niin se on näkynyt meidän vähittäismyynnissämme yllättävän vähän tällä puolella koska kuluttajat selvästi ovat myös etsineet edullisempia vaihtoehtoja.

Pääjohtaja Mikko Helander kertoo Keskon tulostiedotteessa, että päivittäistavarakaupan vahva asema ruokakaupan kaikilla osa-alueilla auttoi yhtiötä muuttuvassa markkinassa. Hänen mukaansa Kespron 30 prosentin kasvu liikevaihdossa on seurausta siitä, että koronapandemian jälkeen kulutus on siirtynyt enemmän ravintoloihin.

Kespro on Keskon sisällä toimiva tukkukauppa, joka palvelee ravintola-alaa.

Yli puolet suomalaisista ovat jo muuttaneet kulutustottumuksiaan

Lähes 60 prosenttia suomalaisista kertoi vähentäneensä omaa kulutustaan MTV Uutisten kyselyssä. Heistä kahdeksan prosenttia on karsinut menoja paljon. 

Ruoasta on karsinut 40 prosenttia vastaajista. Menoista tinkiminen ei katso tuloluokkia. Yli puolet 10 000 euroa kuussa tienaavista on vähentänyt kulutustaan ja yli 40 prosenttia 1000–2000 euroa kuukaudessa tienaavista on tehnyt samoin. 

Eniten suomalaiset ovat karsineet korkeiden polttoainehintojen kurittamasta autoilusta, huvittelusta, kuten tapahtumista ja ulkona syömisestä, matkustelusta ja erinäisistä tavara- ja vaatehankinnoista sekä palveluista.

Lue myös: MTV Uutisten kysely: Hinnat sinkoavat – näistä asioista suomalaiset ovat jo karsineet

Kuluttajaliitto seuraa kuukausittain Tilastokeskuksen keräämiä tietoja hintojen noususta ja miten hintojen nousu vaikuttaa erilaisiin kotitalouksiin. Monilla ei liiton tietojen mukaan riitä rahat edes elämisen perusedellytyksiin.

Oma lompakko ostopäätösten ohjaimena

Beurling-Pomoellin mukaan kuluttajien kannattaa nyt antaa oman lompakon ohjata henkilökohtaisia ostopäätöksiä. Hän painottaa sen olevana paras keino ohjata omaa henkilökohtaista inflaatiota. Vaikka emme voisi suoraan vaikuttaa hintojen nousuun yleisesti, voimme toimia tiedostaen sen vaikutuksista henkilökohtaiseen talouteen.

– Meillä jokaisellahan on oma inflaatiomme, joka ohjautuu sen mukaan, miten me käytämme rahaa, mitä me ostamme ja miten näiden kyseisten tuotteiden hinnat nousevat. Sen takia kannattaa olla erittäin tarkka siitä, mitä ostaa ja valita niitä edullisempia vaihtoehtoja.

Lähteet: STT, Tilastokeskus, Kesko