Vielä keväällä viranomaiset eivät suositelleet kasvomaskien käyttöä, ja joitain maskeja pidettiin jopa mahdollisesti haitallisina. Nyt maskeja suositellaan käytettävän laajalti. Miksi ja miten päättäjät käänsivät kelkkansa maskien suhteen?
Eduskunnan kyselytunnilla vaadittiin hallitukselta eilen vastauksia siihen, miksi Suomessa annettiin yleinen maskisuositus vasta elokuussa.
Muualla maailmassa maskisuosituksia tai suoranaisia pakkoja asetettiin jo kevään aikana. Suomessa sen sijaan oltiin vielä kesälläkin montaa mieltä siitä, onko maskeista ylipäätään hyötyä.
Laajaa keskustelua maskisuosituksesta – ja erilaisista kannoista aiheeseen liittyen – alettiin käydä Suomessa viimeistään huhtikuun puolivälissä, kun THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi HS:n haastattelussa, että hän suosittelee kansalaisille kankaisen kasvomaskin käyttöä muiden ihmisten suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta.
– Jos haluamme olla vastuullisia aikuisia ihmisiä, voimme tällä toimenpiteellä hidastaa leviämistä, Tervahauta kommentoi lehdelle.
Tervahauta kuitenkin totesi, että varsinaista määräystä maskeista ei voida antaa, koska viranomaisilla ei ole keinoa taata ihmisten itse tekemien tai ostamien suojien laatua.
Lue myös: "Miksi te ette kertoneet totuutta eduskunnalle?" – kasvomaskikeskustelu yltyi poikkeuksellisiin kysymyksiin, Krista Kiuru poltti päreensä
Tervahaudan näkemys teilattiin heti
Maskien käytöstä ja viranomaisten maskikannasta tai sen puutteesta käytiin julkisuudessa runsasta keskustelua ulostulon jälkeen. Suomessa viranomaiset eivät olleet aiemmin ottaneet selkeästi kantaa siihen, pitäisikö maskeja käyttää laajemmin vai ei.
Aiheeseen tarttui vielä samana päivänä Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, joka teilasi Tervahaudan ulostulon Ylen A-Studiossa. Varhila kuittasi Tervahaudan lausunnon tämän "omana ajatteluna".
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä THL julkaisivatkin muutaman päivän kuluttua, 18. huhtikuuta tiedotteen, jossa vielä erikseen teroitettiin, etteivät viranomaiset aio ohjeistaa tai suosittaa ihmisiä käyttämään kankaisia maskeja julkisilla paikoilla liikuttaessa.
Tiedote julkaistiin, sillä viranomaisten mukaan maskien hyödyistä ja haitoista oli ollut julkisuudessa ”eriäviä asiantuntijalausuntoja”, mikä oli herättänyt monissa "epätietoisuutta ja sekaannusta".
Viranomaisten virallinen kanta oli, että maskisuositusta ei anneta, sillä kasvomaskit eivät suojaa käyttäjää itseään koronavirustartunnalta ja voivat sen sijaan pahimmillaan lisätä tartuntariskiä. STM ja THL linjasivat myös, että itsetehtyjen kankaisten suojaimien tai maskien laajamittainen käyttö olisi voinut pahimmillaan johtaa vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen.
Tiedotteen mukaan kanta perustui muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n linjauksiin ja suosituksiin. Tiedotteen antamisen aikaan WHO ei suositellut kasvomaskien käyttöä muille kuin koronatartunnan saaneille ja heitä hoitaville.
WHO:n hätätilajohtaja Mike Ryan oli kommentoinut lehdistölle aiemmin, ettei kasvomaskien hyödystä ollut erityisiä todisteita. Myös STM ja THL kertoivat tiedotteen julkaistessaan, että tieteellistä näyttöä maskien tehosta on erittäin vähän.
Lue myös: Sanna Marin puolustautuu MTV:n Uutisextrassa: Hallitus ei ole johtanut suomalaisia harhaan maskiasioissa – näin pääministeri kommentoi Krista Kiurun asemaa
"Olisi hallitukselta täysin vastuutonta"
Keskustelu maskien käytöstä jatkui viranomaisten jyrähdyksestä huolimatta. Toukokuun 6. päivä eduskunnassa puhuttiin hallituksen koronatoimista, ja päättäjiltä tivattiin yleistä maskisuositusta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi opposition kyselyihin ja totesi, ettei hänen tietojensa mukaan yksikään toinen Pohjoismaa suositellut suojaimien käyttöä. Marinin mukaan kankaisten maskien hyödyistä ja haitoista ei myöskään ollut kiistatonta tietoa.
Marin kuitenkin painotti, ettei valtio kiellä ketään käyttämästä maskeja. Marin myös sanoi, että kankaisten maskien sijaan kirurgisista suu- ja nenäsuojaimista olisi tilanteessa hyötyä, mutta niitä ei ollut tarpeeksi, jotta niiden käyttöä voitaisiin yleisesti suosittaa.
– Tarvitsisimme jopa 15 miljoonaa tällaista suojainta päivässä, ja olisi hallitukselta täysin vastuutonta tilanteessa, jossa meillä ei tällaisia määriä ole, tällaista suositusta kansalaisille antaa.
Lue myös: Pääministeri Marin vetosi kasvomaskien riittämättömyyteen jo keväällä – näin hän vastasi maskisuositusta vaatineille: ”Hallitukselta olisi täysin vastuutonta...”
"Vähäinen tai olematon" hyöty
Koska tietoa maskien hyödyistä ei ollut tarpeeksi, sitä pyrittiin haalimaan Sosiaali- ja terveysministeriön tekemällä selvityksellä, joka julkaistiin lopulta toukokuun 29. päivä.
Myös siinä jouduttiin toteamaan, ettei tutkimustietoa maskien hyödyistä ole tarpeeksi. Selvityksen anti oli tiivistetysti, että maskien vaikutus taudin leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon.
Selvityksessä tehtiin katsaus maskeihin liittyvään tutkimusnäyttöön, kansainvälisten terveysjärjestöjen suosituksiin sekä muiden maiden maskikäytäntöihin. Selvityksessä todettiin, ettei siihen valikoidut tutkimukset otannaltaan ja olosuhteiltaan vastanneet täysin Suomen väestöä tai olosuhteita.
– Teoriassa kasvosuojus voi jossain määrin ehkäistä käyttäjää levittämästä virusta, mutta ei tarjoa käyttäjälleen suojaa tartunnalta. Suojuksen käyttöön liittyy myös riskejä ja suojainten käytön tulisi olla tarkoituksenmukaista ja hygieenistä. Selvityksessä todetaan, että väärän käytön on katsottu aiheuttavan kohonneen riskin tartuntojen leviämiselle, STM summasi tiedotteessaan.
Tiedepaneeli eri mieltä
Seuraavalla viikolla, kesäkuun 1. päivä, hallituksen itse asettama tiedepaneeli julkaisi raportin, jonka mukaan kasvomaskeja olisi suositeltavaa käyttää julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä "ehkä tartuntatautitilanteesta alueella riippuen".
Raportin mukaan maskit voisivat toimia taudin torjunnassa yhdessä muiden varotoimien kanssa siihen saakka, että tautia vastaan saadaan kehitettyä rokote.
Aihetta ei ruodittu raportissa syvällisesti, mutta siinä viitattiin muutamiin kansainvälisiin tutkimuslähteisiin, joiden mukaan maskien käyttö saattaisi auttaisi estämään koronan leviämistä etenkin oireettomilta kantajilta.
Pari päivää myöhemmin hallitus kertoi oman kantansa maskeihin. Se ei antanut yleistä suositusta maskien käytöstä, mutta katsoi, että maskia voi käyttää paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi ruuhkabussissa.
Hallitus oli käynyt asiasta neuvotteluja Säätytalolla ja kuullut asiantuntijoita muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja THL:stä.
Tiedotustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeriö Krista Kiuru (sd.) perusteli hallituksen kantaa asiantuntijoiden eriävillä näkemyksillä maskien hyödyistä.
Lue myös: Hallitusta syytetään jopa valehtelusta maskisuosituksen takia – "Mistähän muusta hallitus ja virkamiehet nyt valehtelevat"
Tilanne rauhottui, ja keskustelu myös
Kesän aikana koronavirustilanne Suomessa rauhoittui, eikä myöskään maskeista puhuttu yhtä kiivaasti kuin keväällä. Lomien päättyessä ja ihmisten palaillessa työpaikoille ja kouluihin huoli kuitenkin palasi.
Lopulta hallitus antoi maskisuosituksen 13. elokuuta. Tartuntojen määrä oli tuolloin lähtenyt jo uuteen, joskin lievään nousuun.
THL linjasi asiasta julkaisemassaan tiedotteessa, että kasvomaski on yksi keino ehkäistä uusia tartuntoja.
– Koronaviruksen leviämisen riski kasvaa nyt kun arki alkaa ja ihmiset alkavat liikkua enemmän. Nyt on lisäksi selvää, että tartuntariski on erityisen suuri tungoksessa. Kasvomaskit ovat yksi keino lisää ehkäistä epidemian kiihtymistä, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi tiedotteessa.
Kasvomaskisuositusta päivitettiin syyskuun 24. päivä. Tuolloin julkaistussa tiedotteessa todettiin jo, että "kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön".
– Kasvomaski ei ole varsinainen hengityksensuojain, eikä se suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä. Kasvomaskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti, THL selvensi.
Miksi linja muuttui?
Miksi Suomen valtion virallinen kanta kasvomaskeja kohtaan sitten muuttui? Ja miksi kasvomaskisuositus annettiin vasta elokuussa, kun nyt maskien hyödyn tunnustavat jopa viranomaiset?
Muun muassa näitä asioita on tivattu tänään ja eilen hallitukselta eduskunnassa.
Oppositiosta on esitetty väitteitä, jonka mukaan hallitus olisi keväällä valehdellut suomalaisille kasvomaskien hyödyistä tai jättänyt suosittelematta niiden käyttöä siitä syystä, ettei niitä olisi ollut tarpeeksi saatavilla. On myös jopa väitetty suoraan, että alkukesästä julkaistu, kasvomaskien hyötyjä vähätellyt STM:n selvitys olisi saattanut ollut poliittisesti ohjattu.
Keskustelu virisi, kun pääministeri Sanna Marin antoi eilen eduskunnan kyselytunnilla ymmärtää, että yleistä suositusta ei voitu keväällä antaa osin suojien riittämättömyyden takia.
Marin tosin vetosi samaan syyhyn jo toukokuussa. Hän myös kiirehti eilen täsmentämään lausuntoaan Twitterissä. Hänen mukaansa hallituksen kanta suosituksiin nojasi keväällä asiantuntijanäkemykseen, ja maskien saatavuuden ongelmat olisivat olleet tämän lisäksi käytännön haaste.
Tänään aihetta kommentoi hallituksesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Hän lateli vastauksensa eduskunnassa asiasta kyselleille oppositiokansanedustajille silminnähden kiihtyneenä.
Kiuru puolusti hallituksen kevään maskilinjaan tilanteen epävarmuudella ja sillä, ettei Pohjoismaissa vielä tuolloin ajateltu laajalti, että maskin käyttö olisi tieteellisesti perusteltua.
Kiurun mukaan tieteellinen näyttö maskien hyödyistä on sittemmin lisääntynyt, ja tämä on syynä myös sille, miksi elokuun maskisuositus annettiin.
– Haluan muistuttaa teitä, hyvät edustajat, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään asioita tieteelliseen näyttöön perustuen, Kiuru totesi eduskunnassa.
Kiuru myös toisti julkisuudessa aiemmin esitetyt perustelut maskisuosituksen viivästymiselle: Suomessa siirryttiin kesällä koronan osalta suvantovaiheeseen, ja toisaalta maskien käytön suosittaminen olisi voinut olla kesähelteillä vaikeaa – eiväthän suomalaiset olisi välttämättä noudattaneet suosituksia.