Näin al-Holin leiriltä paenneet lapset ja äidit totutetaan suomalaiseen arkeen – MTV kysyi, miten lastensuojelu toimii erityisessä tilanteessa

Kolme Syyriasta al-Holin leiriltä paennutta perhettä saapui sunnuntaina Turkista Suomeen. Suomeen tuli kolme naista ja yhdeksän lasta. Ulkoministeriön mukaan leiriltä poistuneet perheet ovat paenneet eri aikoina keväällä – Suomi ei ole kannustanut perheitä pakenemaan.

Perheet saapuivat ministeriön mukaan Suomeen kaupallisilla reittilennoilla, eikä paluulennoilla ollut viranomaisia mukana. 

Varsinaisesta kotiuttamisesta vastaavat ensin ulkoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, mutta sen jälkeen kun perheet ovat Suomessa, alkaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimivalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimitaan Suomen lainsäädännön mukaisesti, toteaa Vantaan kaupungin perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.

– Tarkastetaan, onko heillä aliravitsemusta ja rokotusten puutetta. Saatetaan tarvita paljon psykosomaattista tukea, mikä merkitsee pitkäaikaista terapiaa. Pitää tehdä asumisjärjestelyjä ja selvittää lastensuojelun tarve.

Cantell-Forsbom pitää mahdollisena, että edessä on lasten huostaanottoja.

– Se on tietysti aina mahdollista, mutta huostaanottojahan ei tehdä koskaan kollektiivisena päätöksenä, vaan se on lapsikohtainen arvio. Jokaisen lapsen kohdalla arvioidaan tuen ja turvan tarve.

Leiriltä tulleita tuskin tunnistetaan kadulla

Haasteellista on sijoittaa lapset ja äidit Suomeen niin, etteivät heidän taustansa paljastu ulkopuolisille.

– Se on vaikea ja tärkeä kysymys. Kotiutumista ja asettumista ei tue se, jos he joutuvat julkisuuden valokeilaan. Tai jos äidit ja lapset asetetaan syntipukeiksi tai jos ulkopuolisilla on paljon pelkoja heitä kohtaan, luettelee perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.

Hänen mukaansa parasta tukea perheille olisi, jos he saisivat elää "ihan tavallista elämää".  Päällepäin on vaikea arvata, keitä nämä al-Holin leiriltä tulevat äidit ja lapset ovat.

– Varmastikaan heitä ei tunnisteta. Meillä täällä Suomessa kulkee muutenkin kadulla monennäköisiä ja monella taustalla olevia ihmisiä.

Jos lapsi on elänyt väkivaltaisessa ympäristössä, kuten al-Holin leirillä, jättää se vahvan jälkensä.

– Jos kasvat missä tahansa väkivaltaisessa ympäristössä ja väkivalta on normaali käyttäytymismalli, siitä joudutaan oppimaan pois. Opitaan tilalle positiivisia ja uudenlaisia tapoja suhtautua.

"Varmasti se on ihan realistisesti riski, mutta luotan viranomaisyhteistyöhön"

Ihmisten psyyken rakenne on erilainen: toinen sopeutuu paremmin ja toisilla kestää kauemmin. 

– Merkitystä on silläkin, ovatko lapset syntyneet leirillä vai asuneet muualla aiemmin ja kuinka turvalliset heidän aikuissuhteensa ovat olleet, sanoo perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom.

Hän myöntää, että terrorismin kanssa kytköksissä olevat ihmiset voivat olla riski yhteiskunnassamme.

– Varmasti se on ihan realistisesti riski, mutta minä luotan aivan älyttömästi suomalaiseen viranomaisyhteistyöhön. Itse kun edustan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisia, niin riskihän ei ole meidän osaamisalueellamme. Siksi meillä on suojelupoliisi ja muut turvallisuusviranomaiset, jotka tekevät riskikartoitukset.

Katso Vantaan kaupungin perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbomin haastattelu ylläolevalta videolta.

Helsingin kaupungin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski ei halunnut kommentoida MTV Uutisille, miten al-Holin leiriltä Suomeen saapuneiden äitien ja lasten tilannetta käytännössä hoidetaan.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan leirillä on vielä noin 20 suomalaislasta ja noin 10 suomalaisaikuista. 

Lue myös: Pekka Haavisto: Osa suomalaisista lähti al-Holista jo kuukausia sitten – "Se on ollut hyvin vaarallinen matka"