Tuore tutkimus: "Isis-vaimoilla" on ollut usein aktiivinen rooli järjestössä – tutkija pitää al-Holin naisten ottamista Suomeen silti järkevänä

Isis-naisten rooli järjestössä on Suomessakin ajankohtainen kysymys, sillä Syyriassa kurditaistelijoiden ylläpitämällä al-Holin leirillä on arviolta kymmenkunta suomalaisnaista ja noin 30 suomalaisten lasta. Suomi pohtii parhaillaan, miten näihin mahdollisesti terroristijärjestön ideologian omaksuneisiin ihmisiin pitäisi suhtautua, varsinkin kun varmaa tietoa heidän tekemisistään tai ajatusmaailmastaan ei ole. Toisessa vaakakupissa painavat esimerkiksi kovissa leiriolosuhteissa oleskelevien lasten oikeudet.

Tutkimus toteaa, että "Isisin morsiamet" tai kuten heitä Suomessa on kutsuttu, Isis-vaimot, eivät usein ole olleet pelkkiä passiivisia Isis-miesten puolisoita.

Tutkimuksessa mukana ollut terrorismitutkija Orla Lynch University College Cork Irelandista sanoo STT:lle, ettei terroristijärjestössä mukana olleisiin naisiin pitäisi suhtautua sinisilmäisesti.

– Kun puhutaan naisista ja rikoksista tai naisista ja terrorismista, puhutaan helposti "vaimoista", joka viittaa siihen, että he olisivat passiivisia toimijoita tai jopa uhreja. Me emme kuitenkaan tiedä, mitä nämä naiset ovat todellisuudessa tehneet.

Sen selvittäminen, mitä sotatoimialueella on tapahtunut, on erittäin vaikeaa, kuten esimerkiksi niin sanotussa Isis-kaksosten oikeudenkäynnissä on käynyt ilmi. Lynchin mukaan tämä on useammin sääntö kuin poikkeus.

Isis-joukkomurhasta syytetyt kaksoset taas syytetyn penkille – Turun hovioikeus kuulee nimettömiä todistajia videoyhteydellä Irakista 

– Jos naiset olisivatkin tehneet jotakin ja heidät tuotaisiin oikeuden eteen, todisteiden kerääminen sotatoimialueelta ei ole realistista. Voi olla, että ainoat todisteet olisivat jonkinlaista tiedustelutietoa. Näin ollen kotimaahan palaisi ihmisryhmä, johon kohdistuu voimakkaita epäilyksiä siitä, että he ovat tehneet vakavia väkivallantekoja tai sotarikoksia, mutta joita ei voida tuomita, Lynch sanoo.

"Syyria ei voi ottaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta"

Irlantilaisen Lynchin mukaan naiset ja lapset on otettava takaisin kotimaahan jo ihan siitäkin syystä, että se on hänen mukaansa Euroopan turvallisuuden takia parempi vaihtoehto.

– Meillä on velvollisuus ottaa kansalaiset takaisin, koska Syyria on luhistunut valtio, joka ei voi ottaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Kyse on myös merkittävistä humanitaarisista ja lastensuojelullisista asioista.

Hän perustelee kantaansa sillä, että eurooppalaisilla mailla on resurssit ja viranomaiskoneistot huolehtia näistä naisista ja lapsista.

– Kyse on pienestä joukosta, jotka täytyy voida integroida yhteiskuntaan ja heidän lapsilleen täytyy taata hyvät olot.

Ääriliikkeiden psykologiaan perehtynyt Lynch toteaa, että ääri-ideologiaa ei voi vain ottaa pois ihmiseltä, jos hän on sellaisen omaksunut. Mutta ihmisen elämä voidaan hänen mukaansa järjestää niin, että hän ei syyllisty väkivallantekoihin.

– Jos emme tee jotakin nyt, ongelma pahenee. Jos naiset tuodaan takaisin, voimme säilyttää kontrollin heistä. Kun naiset ovat Syyriassa, emme voi monitoroida heitä, emme tiedä mitä tapahtuu, milloin he vapautuvat, emme välttämättä saa tiedustelutietoa. Samaan aikaan meillä on hyviä kokemuksia siitä, miten ihmisiä sotatoimialueilta on saatu integroitua yhteiskuntaan.

"Muslimiyhteisö olisi otettava mukaan sopeutustyöhön"

Helsingissä tiistaina järjestettyyn Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyn konferenssiin osallistui myös tohtori Mohamed Elsanousi. Uskonnollisten ja perinteisten johtajien globaalin rauhanvälitysverkoston toiminnanjohtajana toimivan Elsanousin mukaan valtio ei yksin voi sopeuttaa Suomeen palaavia henkilöitä yhteiskuntaan.

– Tarvitaan yhteistyötä eri yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tätä tarvitaan jo pelkästään käytännön asioissa. Ajatellaan esimerkiksi sitä, että leiriltä tuodaan muslimilapsia, joiden vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsistaan. Mihin heidät sijoitetaan? Suomalaiseen luterilaiseen kotiinko? Vai tarvitaanko avuksi muslimiyhteisöä?

Hänen mukaansa uskonnollisilla yhteisöillä on integroinnissa suuri rooli.

– Suunnitelmat täytyy olla valmiina, jos heidät tuodaan takaisin. Takaisin tuominen on kuitenkin parempi vaihtoehto. Emme tiedä, miten radikalisoituneita nämä äidit voivat voivat olla, opetetaanko lapsille Isisin ideologiaa leirillä, kasvaako siellä uusi suomalainen Isis-sukupolvi?

Virkakoneistolla on suunnitelmat valmiina al-Holin naisten ja lasten varalle

Virkakoneisto on varautunut kaikkiin vaihtoehtoihin Syyrian al-Holin leiriltä palaavien naisten ja lasten varalta, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta STT:lle. Hänen mukaansa virkakoneistolla on tarkat toimintamallit sen varalta, että hallitus päättää tuoda mahdollisesti terrorijärjestö Isisin ideologian jakavia naisia ja lapsia Suomeen.

– Mehän olemme tehneet väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisytyötä vuodesta 2012 asti. Meillä on ollut vuodesta 2015 asti järjestöt ja myös uskonnolliset yhteisöt mukana. Suomi on sellainen Euroopan maa, jossa yhteistyö on poikkeuksellisen tiivistä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.

– Kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä ja on tehty ihan konkreettiset suunnitelmat, että mitä tehdään jos Helsinki-Vantaalle tulee tällainen porukka, pienempi tai suurempi. En paljasta kaikkea, sillä siitä osa on viranomaistietoa, Mankkinen sanoo.

Suomi ei ole toistaiseksi päättänyt, aikooko se auttaa mahdollisia Suomeen palaajia aktiivisesti. Suomen kansalainen saa toki itse palata Suomeen, jos kykenee.

Mankkinen sanoo, että suunnitelmissa ovat mukana turvallisuusviranomaisten lisäksi esimerkiksi lastensuojelu, opetustoimi, erilaisia järjestöjä ja esimerkiksi uskonnollisia yhteisöjä. Hänen mukaansa ministeriön ensisijainen tavoite on huolehtia Suomessa asuvien turvallisuudesta.

– Meidän tärkein tavoitteemme on, että vähennämme riskiä kaikin keinoin, jos sieltä tulee esimerkiksi aikuisia ja lapsia, jotka ovat altistuneet tällaiselle propagandalle.