Näillä perusteilla Anneli Auer ja ex-miesystävä vaativat seksuaalirikostuomiota purettavaksi – neljä keskeistä seikkaa

Korkein oikeus päätti tänään, että pääosa Anneli Auerin ja entisen miesystävän Jens Kukan tuomionpurkuhakemukseen liittyvästä aineistosta pysyy salaisena toistaiseksi. Osia uudesta aineistosta annettiin kuitenkin julkisuuteen.

Julkiseksi tuli muun muassa osa Anneli Auerin ja Jens Kukan tuomionpurkuhakemuksesta. Osa hakemuksesta on salattu.

Hakemuksen julkisessa osassa käydään läpi, mihin kaksikon vaatimus purkaa kymmenen vuoden takainen rikostuomio perustuu.

Kukka sai vuoden 2013 kesäkuussa 10 vuoden ja Auer 7,5 vuoden vankeustuomion Auerin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Molemmat hakivat tuomion purkua tahollaan jo aiemmin. Hakemukset hylättiin.

Auerin kolme nuorinta lasta ovat sittemmin kertoneet Auerin asianajajalle Markku Fredmanille valehdelleensa tuomioon johtaneista tapahtumista sijaisvanhempiensa johdattelun ja painostuksen takia.

Lapset ottivat yhteyttä Fredmaniin sen jälkeen, kun hän oli tammikuussa 2020 antanut Anneli Auerille käyntikortteja lapsille välitettäväksi. Ajatuksena oli, että lapset voisivat ottaa yhteyttä ja kertoa näkemyksensä mahdollista purkuhakemusta varten. 

Auer ja Kukka olivat jo aiemmin, vuonna 2017, lähestyneet Fredmania ja tiedustelleet, olisiko seksuaalirikostuomion purkua mahdollista hakea uudelleen, jos ainakin osa lapsista kertoisi tuomioon johtaneista tapahtumista toisin kuin aiemmin. 

Lue myös: Korkein oikeus päätti: Anneli Auerin tapauksen salattu aineisto pysyy salaisena toistaiseksi

Neljä seikkaa ovat hakemuksen perustana

Lain mukaan rikostuomio voidaan purkaa tietyin ehdoin, esimerkiksi jos asiassa vedotaan uuteen seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aiemmin asiaa käsiteltäessä esitetty.

Auerin ja Kukan tuomionpurkuhakemuksen mukaan tällaisia merkittäviä uusia seikkoja on neljä.

1) Auerin lasten tunnustukset siitä, että he ovat valehdelleet äitinsä ja tämän miesystävän rikoksista.

2) Lasten kertomukset siitä, että heitä olisi painostettu antamaan "tietynlaiset syyllistävät kertomukset" ja että kertomusten antamista ja niiden sisältöä oli harjoiteltu etukäteen sijaisvanhempien kanssa. Lapset ovat kertoneet myös, että heitä olisi pyritty vieraannuttamaan äidistään.

3) Tuomionpurkuhakemuksen mukaan kyseisten sijaisvanhempien todistajina antamat kertomukset siitä, miten ja millaisissa olosuhteissa lasten kertomukset seksuaalirikoksista syntyivät eivät näyttäisi pitävän paikkansa. Tätä perustellaan lasten uusilla kertomuksilla.

4) Vaasan hovioikeuden antama arvio lasten vuonna 2011 antamien kertomusten uskottavuudesta. Hakemuksen mukaan kyse on uudesta seikasta, sillä arvio annettiin vuonna 2015 sen jälkeen, kun Auer ja miesystävä oli jo tuomittu. Arvio liittyi lasten kertomuksiin näiden isän murhasta, josta Aueria syytettiin. Arvion mukaan lasten kertomukset eivät tukeneet syytettä.

Auerin ja Kukan hakemuksen mukaan asiaa kokonaisuutena harkittaessa pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, ettei kaksikkoa vastaan ole todisteita.

Hakemuksessa vedotaan muun muassa siihen, että osin samaan aikaan väitettyjen seksuaalirikosten kanssa Auer oli KRP:n peitetoiminnan kohteena. Auerin kanssa suhteeseen ujuttautunut KRP:n peitemies ei huomannut seksuaalirikoksia ja arvioi raportissaan vielä, että Auer vaikutti rakastavan lapsiaan. 

Hakemuksen mukaan seksuaalirikoksille ei myöskään ole pystytty löytämään motiivia.

Lue myös: Oikeusrumba Anneli Auerin ympärillä voi kestää yli 20 vuotta: "Varovaisinkin arvio uudelle käsittelylle on 3–4 vuotta"

Voiko uusiin kertomuksiin luottaa?

Auerin ja Kukan mukaan seksuaalirikostuomio tulisi nyt purkaa, vaikka molemmat ovat jo suorittaneet rangaistuksensa. Hakemuksen mukaan asiassa on viime kädessä kyse kaksikon oikeusturvasta.

– Vaikka he ovat rangaistuksensa suorittaneet, muodostaa valtavaa julkisuutta saanut tuomio edelleenkin niin vahvan paheksunnan, että yhteiskunnan velvollisuus on arvioida, onko tuomio perustunut valheellisiin todisteisiin.

Auerin ja Kukan mukaan erityinen painava syy asian tutkimiseksi on myös se, että lapset haluavat tuomion purettavaksi.

– He kantavat huonoa omaatuntoa siitä, mitä heidät on saatu tekemään ja puhumaan. He kokevat syyllisyyttä, josta heidät tulee mahdollisuuksien mukaan vapauttaa.

Hakemuksessa pohditaan myös mahdollisuutta, että lasten antamat uudet lausunnot olisivat valetta. Auerin ja Kukan käsityksen mukaan mikään ei viittaa siihen, että lapsiin olisi vaikutettu.

– Mitään syytä ei ole keksittävissä, joka voisi selittää sen, että Anneli Auerin lapset nyt valehtelisivat äitinsä ja tämän hyvin lyhytaikaisen, heille merkityksettömän entisen miesystävän eduksi, jos alkuperäiset väitteet edes osittain olisivat olleet totta, hakemuksessa sanotaan.