Myrsky-nuoret: "Tässäkö tämä oli?"

Nuoria ei pitäisi pettää

Myrsky-hankkeen projektijohtaja Raisa Kiesi toivoo, että valtio ottaisi nyt hankkeen vetovastuun.

-Yhteiskunnassa on tietyt tavat toimia, mutta kaipaisimme nyt valtiolta luovuutta toimia ripeästi, että tämä toimiva malli auttaa nuoria saataisiin jatkumaan. Jatkon rahoitus on saanut keltaista valoa, mutta teoriassa se on auki, kertoo Myrskyn johtaja Raisa Kiesi. -Tiedän, että Opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja kannattaa henkilökohtaisesti hanketta ja painottaa taiteen merkitystä nuorten hyvinvoinnille, mutta sehän ei ole vielä lupaus valtiolta, harmittelee Kiesi, joka muistuttaa, että nuoret eivät voi odottaa vuosia.

-Olemme toimineet väärin, jos olemme antaneet nuorille toivoa ja mahdollisuuksia, mutta nyt vetäisemme ne pois, painottaa Kiesi.

Suomen Kulttuurirahasto on rahoittanut lähes 5 miljoonan euron hanketta, mutta jo aiemmin sieltä on ilmoitettu, ettei se jatkossa voi rahoittaa Myrskyä yksin. Myrskyn ensimmäinen ulkopuolinen rahoittaja on Huhtamäki, jonka osuus rahoituksesta on 700 000 euroa.

Nuoren syrjäytyminen maksaa miljoona euroa

-Taiteen ja kulttuurin hyvinvointia lisäävät vaikutukset ovat kiistattomat. Toivottavasti Myrsky saa jossain muodossa myös jatkoa. Taide ja kulttuuri tulee saada entistä luontevammaksi osaksi mahdollisimman monen nuoren arkipäivää, sanoo Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja, professori Pirjo Ståhle.

Myrsky-taidehanke on saanut mukaan kymmenentuhatta 13-17 -vuotiasta, jotka ovat olleet vaarassa syrjäytyä muun muassa asuinpaikkansa takia. Esimerkkejä on myös maahanmuuttajanuorista, jotka eivät ennen Myrsky-hankkeeseen osallistumistaan olleet puhuneet yhdenkään kantasuomalaisen nuoren kanssa.

Kuvataiteilija Jaakko Niemelä on ohjannut Mynämäen yläasteen poikia, jotka ovat purkaneet osiin vanhoja henkilöautoja. Pojat ovat tuunanneet autot koristeellisemmiksi ja kasanneet ne jälleen. -Tarve on ollut selkeä. Pojat ovat kyselleet, miksi tuunaamista on vain kerran viikossa, eikä joka päivä. He kyselevät jatkuvasti, että jatkuuhan tämä varmasti, kertoo Niemelä.

Erikoismekaaniset kulkuneuvot ovat nyt ihailtavina Verkatehtaalla, jossa viikonlopun aikana esiintyy 600 nuorta eri puolilta Suomea.

Päättäjät kuulemassa nuoria

Avajaisiin osallistui myös joukko nuorten asioihin keskittyviä päättäjiä, jotka saivat heti alkuun kuulla tanssin ja musiikin ohessa nuorten julistuksen heidän unelmiensa Suomesta. -Tavoitteena oli kertoa aikuisille taiteen keinoin, mikä merkitys taidehankkeilla on ollut nuorille. Toivottavasti nuorten valtava lataus ja tunne välittyivät päättäjille tästä yhteisestä hetkestä, sanoo avajaistilaisuuden ohjannut näyttelijä Heikki Törmi.

Hankkeita vetäneet taiteilijat kertovat saaneensa nuorten kanssa työskentelystä paljon omaan työhönsä. Lisäksi hanke on työllistänyt taiteilijoita eri puolilla Suomea. Usealla paikkakunnalla taiteilijat ovat myös yhdessä nuorten kanssa tehneet uraauurtavaa työtä kehittämällä uusia malleja nuorisotyöhön. Tähän mennessä ammattitaiteilijoiden ohjauksessa on toteutettu 68 taidehanketta, joihin on osallistunut yli 10 000 nuorta.

Verkatehtaalla nähdään esimerkiksi tulitaidetta, teatteria, bändejä, varjoteatteria, tanssiesityksiä ja laavuperformansseja. Lisäksi nuoret ovat työstäneet muun muassa valokuvanäyttelyitä, videoinstallaatioita, lyhytelokuvia, unikuvia ja veistoksia.

Suomen Kulttuurirahaston hanke käynnistyi kaksi vuotta sitten huolesta suomalaisnuorten hyvinvoinnista. Nuorisotutkimusseura on tutkinut Myrskyä koko hankkeen ajan. Nuoret taiteen tekijöinä -loppuraportti ilmestyy ensi vuonna.

Tutustu Myrsky-hankkeeseen ja festivaalin ohjelmaan tarkemmin tästä.

Katso Terhi Hyvärisen juttu Hämeenlinnasta