Vääntö Kanadan kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen hyväksynnästä ei ansaitse tyylipisteitä, sanoo ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.).
– Tällaisella sivakoimisella tuskin esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa pystyttäisiin neuvottelemaan, Kai Mykkänen sanoo STT:lle puhelimitse Luxemburgista, jossa kauppaministerit olivat tänään koolla.
Mikä CETA-sopimus?
- Kanadan ja Euroopan unionin välinen vapaakauppasopimus (CETA) pyritään saamaan voimaan ensi vuoden alusta.
- Euroopan unioni ja Kanada sopivat jo lokakuussa 2013 vapaakauppasopimuksen solmimisesta, neljä vuotta kestäneiden neuvotteluiden jälkeen. Sen jälkeen sopimuksen sisältöä on yhä viimeistelty.
- Vapaakauppasopimuksen odotetaan laskevan vientiyritysten kustannuksia ja synnyttävän talouskasvua sekä työpaikkoja.
- Yritysten kustannukset laskevat, kun tuontitulleja poistuu ja sääntely yhdenmukaistuu. Eurooppalaiset yritykset pääsevät myös kilpailemaan maan julkisista hankinnoista.
- Sopimusta kritisoineet kansalaisjärjestöt pelkäävät, että sopimus heikentää työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia. Myös investointisuoja ja riitojenratkaisu on herättänyt arvostelua.
- Kanada-sopimusta on pidetty todennäköisenä mallina, kun Britannia neuvottelee tulevaa kauppasuhdettaan EU:n kanssa. Sen on arvioitu tukevan myös Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppaneuvotteluita.
Tarkoituksena oli päättää Kanada-sopimuksen hyväksynnästä, mutta Belgian alueparlamentin vastustus esti sovun syntymisen. EU-maat ovat vaatineet moneen kertaan uusia sanamuotoja ja julistuksia, jotka ovat hidastaneet prosessia ja koetelleet Kanadan kärsivällisyyttä.
Belgialta ei selkeitä huolia
Tänään pidetty kauppaministerien kokous venyi kaksi tuntia yliajalle, kun Belgian lisäksi myös muut maat esittivät viime hetken toiveita ja lisäyksiä sopimuksen ehdoksi. Bulgaria ja Romania vaativat Kanadalta kirjallista sitoumusta siitä, että ne saavat maahan viisumivapauden ennen sopimuksen ratifiointia.
– Hyvä sinänsä, että nyt päästiin siihen, että 27 maata olivat valmiita hyväksymään sopimuksen allekirjoituksen. Nyt enää (Belgian) Vallonian osuutta hiotaan, Mykkänen sanoo.
Mykkänen pitää kummallisena, että Belgian ministeri ei esittänyt mitään selkeitä sopimuksen sisältöön liittyviä huolia.
– Tulkintani mukaan tässä on Vallonian alueparlamentin puoluepoliittisesta, ideologisesta ongelmasta kysymys.
Valloneja yritetään taivutella laillisesti sitovalla julistuksella, jolla hälvennetään sopimuksen tulkintaan liittyviä huolia.
– Voisi järjellä ajatellen kuvitella, että latu maaliin löytyy tästä, koska ei ole mitään selkeitä sisältöön liittyviä vaatimuksia.
Äänestivätkö vallonit väärin?
Mykkäsen mukaan Kanada-sopimuksen kaatuminen veisi EU:n uskottavuutta neuvotteluissa muiden maiden kanssa. Huolena on, että yksittäisten maiden kansalliset varaumat halvaannuttavat yhteistä päätöksentekoa.
Myös kauppakomissaari Cecilia Malmström katsoo, että sovun vesittyminen EU:n läheisimpiin kumppaneihin kuuluvan maan kanssa kyseenalaistaa EU:n kyvyn yhteiseen kauppapolitiikkaan.
– Jos emme pysty allekirjoittamaan (sopimusta) Kanadan kanssa, totta kai muu maailma kysyy, onko Eurooppa uskottava kumppani, Malmström sanoi tänään Luxemburgissa.
Vallonian alueparlamentin sitkeät taivutteluyritykset herättävät kysymyksiä myös siitä, eikö EU kunnioita vallonien tahtoa vaan yrittää pusertaa heiltä "oikean" mielipiteen keinolla millä hyvänsä.
Mykkänen pitää neuvotteluprosessia normaalina, sillä EU-maat ovat sitoutuneet yhteiseen kauppapolitiikkaan ja yhteisiin sisämarkkinoihin.
– On ymmärrettävää, että silloin kun ollaan naimisissa ja asutaan yhteisessä kodissa, joudutaan neuvottelemaan, jos yksi huoneenomistaja ei suostu yhteiseen sääntöön siitä, minkälaiset vieraat saavat tulla sisään taloon.
Komissio on Mykkäsen mielestä oikealla asialla yrittäessään keskustella belgialaisten kanssa, mistä kenkä puristaa.
– Varmaan vielä kaksi yötä saavat keskustellakin.