EU-politiikkaan on tullut viime päivinä Asterix-sarjakuvista tuttu asetelma. Saarroksiin joutunut ranskankielinen alue puolustaa urhoollisesti asemiaan isompien ylivoimaa vastaan.
Belgiaan kuuluva Vallonia piti perjantaina sinnikkäästi pintansa, vaikka EU-maiden johtajat painoivat päälle saadakseen alueen EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksen taakse.
Vallonian aluehallinnon pääministeri Paul Magnette torjui kompromissiyritykset, joilla valloonien huolia työpaikkojen menettämisestä ja halpatuonnista yritettiin hälventää. Hän jätti kuitenkin oven jatkoneuvotteluille auki.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan tavoitteena on yhä, että sopimus allekirjoitetaan Kanadan kanssa ensi viikolla. Siihen tarvitaan kaikkien EU-maiden hyväksyntä, Belgian kohdalla myös alueparlamenttien tuki.
Sipilän mukaan Belgian liittohallituksen pääministeri Charles Michel on luvannut tehdä viikonloppuna yötä päivää töitä valloonien pehmittämiseksi.
– Kyllä paine oli kovasti pääministerin niskassa, Sipilä kuvaili Brysselissä pidetyn huippukokouksen ilmapiiriä.
Uskottavuus koetuksella
EU on uudessa tilanteessa, sillä aiemmin vapaakauppasopimukset eivät ole juuttuneet kansallisella saati alueellisella tasolla näin rajuun vastustukseen. Huippukokousväellä oli selvästi vaikeuksia niellä asetelmaa, jossa Belgian piskuisen aluehallinnon oikkuja pitäisi yhtäkkiä seurata silmä kovana.
Vastaava solmu on ilmaantunut EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimukseen, jonka hollantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä. Vaaleihin valmistautuva Hollannin hallitus ei ole osannut päättää, miten se reagoi asiaan.
Ongelmat heijastavat Euroopassa voimistunutta kansallismielistä mielialaa, jonka näkyy kauppapolitiikassa protektionismin kasvuna.
Valloniassa vieraillut Kanadan kauppaministeri Chrystia Freeland ei peitellyt pettymystään tilanteeseen.
– Näyttää selvältä, että EU ei nyt kykene kansainväliseen sopimukseen edes Kanadan kaltaisen mukavan ja kärsivällisen maan kanssa, jolla on eurooppalaiset arvot. Päätimme lähteä kotiin. Olen hyvin, hyvin surullinen.
Myös EU-johtajien pelkona on, että EU:n uskottavuus ja toimintakyky kauppapolitiikassa romuttuvat.
– Olen huolissani Euroopan maineesta, sanoi EU-huippukokousta johtava Donald Tusk.
Bulgaria ja Romania taipuivat
Toisaalta voi ajatella, että EU-johtajat maistavat nyt omaa lääkettään: viime vuosina jäsenmaista on tullut voimistuvia vaatimuksia, että päätösvaltaa EU-asioissa pitää siirtää kansalliselle tasolle lähemmäs kansalaisia.
– Tämä on se dilemma, ja tästäkin keskusteltiin, pääministeri Sipilä sanoi.
– Toisaalta tällaisiakaan tilanteita ei saisi tulla, että sisäpoliittisista tai muista syistä yksi maa tai yhden maan aluehallinto voisi jumittaa näin ison asian. (Siinä) on kyllä kysymys EU:n tulevaisuudestakin.
Vallonian lisäksi myös Bulgaria ja Romania ovat lypsäneet viime hetken myönnytyksiä sopimuksen liitteisiin.
Perjantaina Bulgaria ja Romania kuitenkin taipuivat sopimuksen taakse. Maiden johtajat ilmoittivat saaneensa Kanadalta kirjalliset takeet siitä, että niiden kansalaiset saavat vastineeksi viisumivapauden Kanadaan.
– Näissä oloissa päätimme tukea sopimusta, sanoi Bulgarian pääministeri Boiko Borisov.
Vallooneista tuli siten EU-politiikan gallialaisia, jotka jäivät seisomaan viimeisinä sotureina muita vastaan.
EU-huippukokouksessa keskusteltiin myös paljon Venäjä-pakotteista ja unionin maahanmuuttopolitiikasta:
4:51
2:42
1:26
