Musiikkialalla yhä runsaasti syrjintää – yleisimmin etniseen taustaan, ikään ja sukupuoleen liittyen

Suomen musiikkialalla esiintyy edelleen runsaasti syrjintää ja epäasiallista kohtelua, selviää Teoston teettämästä kyselytutkimuksesta. Esimerkiksi etniseen vähemmistöön kuuluvista jopa 61 prosenttia oli kokenut taustaansa liittyvää syrjintää.

Teosto teetti helmi-maaliskuussa kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin yhdenvertaisuuden tilaa sekä syrjintää musiikkialalla. Kyselyn kautta kerättiin tietoa eri ryhmien syrjintäkokemuksista sekä niiden vaikutuksista musiikkialan kehitykseen.

Lue myös: SPR: Suurin osa Suomessa asuvista on todistanut rasismia, mutta alle puolet puuttuu siihen

Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 900 musiikkialalla toimivaa henkilöä, joista valtaosa oli musiikin säveltäjiä, sanoittajia tai esittäjiä. Selvästi suurin osa, 45 prosenttia vastaajista oli freelancereita, mutta vastauksia saatiin laajasti myös järjestöjen ja organisaatioiden työntekijöiltä sekä yrittäjiltä.

Vastaajista alle puolet piti musiikkialaa yhdenvertaisena. Vastausten mukaan syrjintä ja ennakkoluulot rasittavat alaa vahvasti, estäen monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen.

Toisaalta musiikkialan koettiin menneen myös eteenpäin erityisesti sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja nuorempia sukupolvia pidettiin aiempaa ennakkoluulottomampia.

– Vaikka eteenpäin on menty, syrjintää ja epäasiallista kohtelua on kokenut yhä yli puolet alalla toimivista. Syrjinnän kokemuksia on kaikissa alan ammattiryhmissä aina yrityspuolen toimijoista freelancereihin ja järjestöihin. Paljon on siis vielä työtä tehtävänä, sanoo tutkimushanketta koordinoinut Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura tiedotteessa.

Yleisimpiä syrjinnän muotoja ovat vähättely, asiantuntemuksen aliarviointi tai tunnustuksen puute. Puolet oli kokenut myös ulkopuolelle jättämistä tai epäasiallista kommentointia.

Eniten syrjintää kohtaavat etnisiin vähemmistöihin kuuluvat

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajan kuulumisesta erilaisiin vähemmistöryhmiin kuten seksuaalivähemmistöön, etniseen tai kielivähemmistöön tai erilaisiin vammaisryhmiin.

Vähemmistöistä heikoimmassa asemassa näyttävät olevan etniseen vähemmistöön kuuluvat. Heistä jopa 61 prosenttia oli kokenut syrjintää tai epäasiallista kohtelua taustansa vuoksi. Myös kielivähemmistöön kuuluvista yli puolet kertoi kokeneensa syrjintää.

Kyselyn avoimissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota vallan keskittymiseen musiikkialalla. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvia näkyy kyllä jonkin verran artisteina, mutta ei alan päättävissä tehtävissä.

– Tietyt tehtävät musiikkialalla ovat jakautuneet vain tietyille demografian edustajille. Esimerkiksi päättävät tehtävät ovat usein valkoisten miesten tehtäviä ja markkinointi & PR -tiimit ovat pääosin naisten. Tummaihoisia ei näy juuri ollenkaan alalla muuten kuin artistin roolissa.

– Koska alalla on niin vähän esimerkiksi ruskeita naisia valta-asemissa, on vaikea ruskeana naisena päästä musa-alalla eteenpäin, kun oma musiikki tai eletty elämä ei ole samaistuttavaa päätösvallassa oleville, usein valkoisille vanhemmille miehille.

Ikäsyrjintä yleistä musiikkialalla

Eri sukupuolten kokemukset syrjinnästä eroavat merkittävästi toisistaan. Sukupuoleen liittyvää syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli kohdannut 66 prosenttia naisista, kun vain 14 prosenttia miehistä oli kokenut vastaavaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo nousi isoksi ongelmaksi jo viime vuonna tehdyssä alan tasa-arvoa käsittelevässä kyselyssä.

Ikään liittyvä syrjintä oli myös yllättävän yleistä musiikkialan tehtävissä. Sitä oli kokenut kaikkiaan 37 prosenttia musiikkialalla toimivista, mutta lähes puolet alan naisista. Vaikka ikäsyrjinnän kokemuksia oli erityisesti nuoremmassa ikäpolvessa, sitä koettiin paljon kaikissa muissakin ikäryhmissä.

– Tulosten valossa näyttää siltä, että koskaan et ole oikean ikäinen. Kokeneemmat musiikin tekijät kokivat, että ikäsyrjintä estää heitä saamasta ansaitsemaansa arvostusta ja näkyvyyttä. Toisaalta nuoret kohtaavat paljon osaamisen kyseenalaistamista. Kuitenkin myös keski-ikäisistä kolmannes oli kokenut ikäsyrjintää, huomauttaa Teoston viestintä- ja yhdyskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Syrjintää koetaan eniten omien kollegoiden taholta

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua koetaan selvästi eniten kollegoiden taholta. Jopa 72 prosentilla syrjintää kokeneista kokemus oli kollegoiden aiheuttama.

Selvästi yleisintä on vähättely ja pätevyyden tai osaamisen aliarviointi. Ulkopuolelle jättämistä ja epäasiallista kommentointia oli kokenut puolet syrjinnän kohteeksi joutuneista.

Kolmanneksella oli kokemus epätasa-arvoisesta palkkauksesta ja lähes kolmanneksella seksuaalisesta häirinnästä.

Lue lisää: Yli 40 prosenttia Suomeen muuttaneista aikuisista kokenut syrjintää vuoden aikana

Vastaukset herättävät kysymyksen musiikkialalla vallitsevasta työskentelykulttuurista.

– Musiikkialalta näyttää puuttuvan aivan perustavanlaatuisia työelämän pelisääntöjä. Miten puhut ja kohtelet muita alalla työskenteleviä, miten arvostat kaikkien työpanosta. Vaikka kilpailu on kovaa, omaa itseään ei tulisi nostaa muiden kustannuksella, muistuttaa Vappu Aura.

Vastaajat kertoivat syrjinnän vaikuttaneen monin tavoin negatiivisesti työskentelyyn musiikkialalla. 61 prosentille syrjintää kokeneista siitä oli aiheutunut negatiivisia vaikutuksia urakehitykseen ja 41 prosenttia kertoi harkinneensa alan vaihtoa. Yli kolmasosa kertoi, että heille on aiheutunut erilaisia mielenterveyteen ja omaan hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten ahdistusta, uupumusta, masennusta ja työkyvyn alenemista.

Vain neljännes vastaajista oli raportoinut kokemastaan syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta jollekin. Tärkeimpiä syitä raportoimattomuuteen oli, ettei asiasta kertomisella uskottu olevan vaikutusta tilanteeseen. Vaikka kohtelusta olisikin kerrottu, useinkaan tästä ei ollut seurannut mitään. Moni myös sanoi, ettei tiennyt oikeaa tahoa, jolle voisi asiasta ilmoittaa tai joka voisi asiaan vaikuttaa.

Musiikkialalla kaivataan monimuotoisuuden tietoista lisäämistä

Vaikka ohjeistus häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisesta julkaistiin musiikkialalla vuonna 2022, sen käytännöt eivät näytä vielä juurtuneen alalle.

Moni toi vastauksessaan esiin tarvetta laajempaan kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Teoston Vappu Aura korostaa, että musiikkialalla olisi mahdollisuus toimia edelläkävijänä yhteiskunnassa ja näyttää mallia muille.

– Tämä kysely viimeistään todistaa sen, että musiikkiala on jo nyt hyvin monimuotoinen ja alalla toimii valtava määrä erilaisista taustoista tulevia henkilöitä. Tämän tulisi olla rikkaus, joka lisää musiikin kirjoa ja laajentaa sen ulottuvuuksia. Muutos ei kuitenkaan ole asia, jonka joku muu hoitaa – työhön tarvitaan kaikki.