Teoston teettämän kyselytutkimuksen mukaan eniten syrjintää Suomen musiikkialalla koetaan etnisten vähemmistöjen ja naisten joukossa.
Suomen musiikkialalla esiintyy edelleen runsaasti syrjintää ja epäasiallista kohtelua, selviää musiikintekijöiden ja kustantajien järjestö Teoston tilaamasta tutkimuksesta.
Selvästi yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista kertoi kokeneensa alalla jonkinlaista syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Alle puolet kyselyyn vastanneista kertoi pitävänsä alaa yhdenvertaisena.
Vastausten mukaan syrjintä ja ennakkoluulot rasittavat alaa vahvasti, estäen monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Toisaalta alan koettiin menneen myös eteenpäin erityisesti sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja nuorempia sukupolvia pidettiin aiempaa ennakkoluulottomampina.
– Vaikka eteenpäin on menty, syrjintää ja epäasiallista kohtelua on kokenut yhä yli puolet alalla toimivista. Syrjinnän kokemuksia on kaikissa alan ammattiryhmissä aina yrityspuolen toimijoista freelancereihin ja järjestöihin. Paljon on siis vielä työtä tehtävänä, Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura kertoo tiedotteessa.
"Koskaan et ole oikean ikäinen"
Kyselyn mukaan eniten syrjintää Suomen musiikkialalla koetaan etnisten vähemmistöjen keskuudessa. Etniseen vähemmistöön kuuluvista vastaajista 61 prosenttia kertoi kokeneensa alalla taustaansa liittyvää syrjintää.
Myös ikään liittyvä syrjintä on kyselyn mukaan yleistä musiikkialalla. Sitä oli kokenut kaikkiaan 37 prosenttia musiikkialalla toimivista ja lähes puolet alan naisista.
– Tulosten valossa näyttää siltä, että koskaan et ole oikean ikäinen. Kokeneemmat musiikin tekijät kokivat, että ikäsyrjintä estää heitä saamasta ansaitsemaansa arvostusta ja näkyvyyttä. Toisaalta nuoret kohtaavat paljon osaamisen kyseenalaistamista. Kuitenkin myös keski-ikäisistä vastaajista kolmannes oli kokenut ikäsyrjintää, Aura kertoo.
Sukupuoleen liittyvää syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli kohdannut 66 prosenttia naisista, mutta vain 14 prosenttia miehistä.
Kyselytutkimuksen toteutti tutkimustoimisto Vastakaiku. Helmi–maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi runsaat 900 musiikkialalla työskentelevää.