Itä-Suomen hovioikeus on saanut paljon kritiikkiä vapautuspäätöksen johdosta, vaikka tunnetun asianajajan mukaan poliisin olisi tosiasiassa pitänyt osata perustella vangitsemisen jatkamista paremmin.
Sarjahukutusjutussa 14,5 vuoden vankeuteen tuomittu Pekka Seppänen sai odottaa oikeudenkäynnin alkua ja tuomiotaan vapaalla jalalla. Lisäksi hän pääsi pakoilemaan vangitsemistaan vielä useita päiviä tuomion julistamisen jälkeenkin.
Poikkeuksellinen vapautuspäätös
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi Pekka Seppäsen marraskuussa 2015 epäiltynä muun muassa kolmesta taposta. Seppäsen pyynnöstä vangitsemista käsiteltiin uudestaan 31. joulukuuta 2015, jolloin oikeus katsoi edelleen, että vangitsemiselle on perusteet. Oikeuden päätöksestä Seppänen valitti Itä-Suomen hovioikeuteen. Kantelussa kiistettiin todennäköisten syiden olemassaolo.
Jutun tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jarmo Vallius keskusrikospoliisista toimitti oikeudelle vastauksen kanteluun. Vallius kirjoitti esimerkiksi, että henkilön, jota ei ollut nimetty, kertomus tukee rikosepäilyä tai että rikospaikkatutkimuksissa on havaittu ristiriitaa kertomuksiin. Näitä asioita selvityksessä ei oltu tarkennettu sen enempää.
Tutkinnanjohtajan kirjallisen vastauksen jälkeen hovioikeuden piti tehdä päätös vangitsemisen jatkamisesta. Tammikuussa 2016 Itä-Suomen hovioikeus vapautti Seppäsen. Hän sai odottaa marraskuisen oikeudenkäynnin alkua vapaalla. Hovioikeuden päätös raskaista rikoksista epäillyn Seppäsen vapauttamisesta on herättänyt rajusti kritiikkiä oikeuslaitosta kohtaan.
Asianajaja Markku Fredmanin mukaan vangitseminen kaatui puutteellisesti esitettyyn näyttöön. Asianajaja sanoo, että hovioikeus toimi asiassa täysin oikein ja uuden, vuonna 2014 voimaan tulleen pakkokeinolain mukaisesti.
