Mullistava kallolöytö miljoonien vuosien takaa – ihmisen esivanhempien evoluutiosta tärkeää uutta tietoa

– Löydössä on kyse kaikkein täydellisimmin säilyneestä yli kolme miljoonaa vuotta vanhasta ihmisen varhaisen esivanhemman kallosta, sanoo uutistoimisto Reutersille paleoantropologi Yohannes Haile-Selassie yhdysvaltalaisesta Clevelandin luonnonhistoriallisesta museosta.

Haile-Selassie johti kalloon liittyvää tutkimusryhmää, jonka raportti julkaistiin Nature-lehdessä.

Kallo auttaa kertomaan ruokavaliosta ja aivojen koosta

Löydettyä fossiilia kutsutaan nimellä MRD. Kallon ikä on 3.6 – 4.1 miljoonaa vuotta. Se löytyi 550 kilometriä koilliseen Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta. Kallon arvioidaan kuuluneen aikuiselle urokselle.

Löydön merkitys on tutkijoiden mukaan suuri, sillä tähän mennessä Australopithecus anamensisista on löydetty vain joitakin hampaita ja paloja leukaluusta. Kallo auttaa antamaan tietoa lajin ruokavaliosta, aivojen koosta ja kasvojen ulkomuodosta.

– Kallon anatomiset muodot auttavat meitä luonnehtimaan lajia, mikä vuorostaan antaa tietoa ajatuksillemme lajien välisestä kehitysopillisista suhteista, kertoo tutkimukseen osallistunut paleoantropologi Stephanie Melillo saksalaisesta Max Planck -instituutista.

Lajia kuvataan sekä apinamaiseksi että ihmismäiseksi. Australopithecus anamensis kulki kahdella jalalla, oli nykyihmistä pienempi, korkeintaan puolitoistametriä pitkä, ja saattoi kyetä liikkumaan myös puissa.

Lucy-fossiilia vanhempi

Australopithecus anamensis eli maapallolla ennen Australopithecus afarensisia (afrikkalainen etelänapina), ja on tämän suora esivanhempi. Tunnetuin jälkimmäisen lajin edustaja on Lucyksi nimetty fossiili, jonka iäksi on arvioitu 3.2 miljoonaa vuotta.

Tutkijoiden mukaan kallossa on joitakin piirteitä muun muassa aiemmasta Sahelanthropus-lajista ja Australopithecus anamensisia nuoremmista lajeista.

Sen kulmahampaat ovat edeltäviä lajia pienemmät mutta suuremmat kuin Lucylla, ja tärkeisiin pureskelulihaksiin liittyvien poskiluiden rakenne enteilee myöhempien lajien piirteitä

– Tässä kallossa voi nähdä primitiiviset kasvot, Haile-Selassie toteaa.

Tutkijoiden mukaan MRD:n perusteella voidaan ajatella, että nämä kaksi lajia myös elivät samaan aikaan noin satatuhatta vuotta.

Evoluutionäkökulmasta tämä haastaa näkemyksen, että nämä kaksi lajia seurasivat toisiaan ilman samanaikaista olemassaoloa. Löytö myös asettaa uuteen valoon lajien lineaarisen kehityksen nykyihmiseksi.

Elivätkö kaksi lajia sittenkin samaan aikaan?

– Se että nämä kaksi toisilleen erittäin läheistä lajia eli samaan aikaan ja samassa paikassa tuo esiin uusia kysymyksiä siitä, kilpailivatko ne keskenään resursseista kuten vedestä tai tilasta, Melillo pohtii.

Nykyihmiseen johtanut kehityslinja erosi simpanssista 6-7 miljoonaa vuotta sitten. Me nykyiset ihmiset eli Homo sapiens ilmestyi Afrikkaan noin 300 000 vuotta sitten.