Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on torppaamassa Suomen Nato-hakemuksen ennen kaikkea kurdeja koskevien kiistojen vuoksi. Mutta mihin tämä kurdeihin liittyvä kiista oikein perustuu?
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin Suomelle ja Ruotsille asettamien Nato-ehtojen takia kurdien tilanne on noussut laajaan keskusteluun. Kiistakapulan taustalla ovat historialliset tekijät, jotka liittyvät kurdien ja turkkilaisten välisiin suhteisiin.
Kurdit ovat kansa, jolla on yhteinen kieli, mutta he asuvat pääosin neljän eri valtion alueilla: Turkissa, Irakissa, Syyriassa ja Armeniassa. Yhteensä kurdeja on arvioitu olevan maailmanlaajuisesti noin 35-45 miljoonaa ja heistä noin 15 miljoonaa asuu Turkissa.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen omaa kieltään puhuvat kurdit halusivat perustaa oman valtionsa, mutta uusi Turkin valtio sai suuren osan kurdialueista. Turkki ei koskaan tunnustanut kurdeja maan etniseksi vähemmistöksi ja Kurdistanin työväenpuolue PKK sekä Turkin hallitus ovatkin käyneet vuosia veristä sissisotaa.
MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Lähi-Idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabin mukaan uutisoinnista huolimatta historiallista edistystä kurdien tilanteessa on kuitenkin tapahtunut.
– Kurdit ovat voimistuneet Euroopassa, he ovat kouluttautuneet ja puhuvat paikallista kieltä. Ihan luonnollisesti he vaativat niitä perusoikeuksia, kansalaisoikeuksia, kuin mikä tahansa muukin kansa tässä maailmassa, hän toteaa.
"Erdogan haluaa lisätä omaa valtaansa"
Suomessa Turkin poukkoilevia vaatimuksia kurdeihin liittyen on osin ihmetelty, mutta Sohrabi ei ole yllättynyt. Hänen mukaansa kurdikysymys on osa Erdoganin politiikkaa.
