Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on torppaamassa Suomen Nato-hakemuksen ennen kaikkea kurdeja koskevien kiistojen vuoksi. Mutta mihin tämä kurdeihin liittyvä kiista oikein perustuu?
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin Suomelle ja Ruotsille asettamien Nato-ehtojen takia kurdien tilanne on noussut laajaan keskusteluun. Kiistakapulan taustalla ovat historialliset tekijät, jotka liittyvät kurdien ja turkkilaisten välisiin suhteisiin.
Kurdit ovat kansa, jolla on yhteinen kieli, mutta he asuvat pääosin neljän eri valtion alueilla: Turkissa, Irakissa, Syyriassa ja Armeniassa. Yhteensä kurdeja on arvioitu olevan maailmanlaajuisesti noin 35-45 miljoonaa ja heistä noin 15 miljoonaa asuu Turkissa.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen omaa kieltään puhuvat kurdit halusivat perustaa oman valtionsa, mutta uusi Turkin valtio sai suuren osan kurdialueista. Turkki ei koskaan tunnustanut kurdeja maan etniseksi vähemmistöksi ja Kurdistanin työväenpuolue PKK sekä Turkin hallitus ovatkin käyneet vuosia veristä sissisotaa.
MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Lähi-Idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabin mukaan uutisoinnista huolimatta historiallista edistystä kurdien tilanteessa on kuitenkin tapahtunut.
– Kurdit ovat voimistuneet Euroopassa, he ovat kouluttautuneet ja puhuvat paikallista kieltä. Ihan luonnollisesti he vaativat niitä perusoikeuksia, kansalaisoikeuksia, kuin mikä tahansa muukin kansa tässä maailmassa, hän toteaa.
"Erdogan haluaa lisätä omaa valtaansa"
Suomessa Turkin poukkoilevia vaatimuksia kurdeihin liittyen on osin ihmetelty, mutta Sohrabi ei ole yllättynyt. Hänen mukaansa kurdikysymys on osa Erdoganin politiikkaa.
– Turkissa pidetään presidentinvaalit vuonna 2023 ja Erdogan haluaa jatkaa (presidenttinä). Hänen hallitustaan kohtaan on paljon tyytymättömyyttä ja Turkki haluaakin kääntää katseen sisäpolitiikasta ulkopolitiikkaan. Kurdit ovat aina helppo kohde nostaa esille ja vastustaa, mutta se on vain katseen siirtämistä pois sisäisistä asioista. Erdogan haluaa näyttää olevansa vahva johtaja ja samaan aikaan hän luo itsellensä lisää valtaa, jotta hän voi tehdä Lähi-Idässä mitä haluaa.
Eilen presidentti Erdogan ilmoitti, että hän aikoo luoda 30 kilometrin turvavyöhykkeen Turkin etelärajalle sekä puhdistaa Syyrian Aleppossa kaksi kaupunkia terroristeista, eli kurdeista. Sohrabin mukaan suunnitelma tuntuu surullisen tutulta.
– Kurdit ovat pystyneet muodostamaan Syyriaan autonomisen alueen, jonne myös arabit ovat paenneet. Siellä on leirejä, joissa pidetään jihadisteja ja kurdit nimenomaan pitävät heitä vankeina. Pääosin alue on kurdien asuttamaa ja kuten me historiasta tiedämme, niin kurdilaisalueita on aiemminkin arabialaistettu ja turkkilaistettu – eli kurdeilta on otettu alueita pois ja laitettu turkkilaisia tai arabeja tilalle.
Tällä hetkellä Turkissa on paljon Syyrian arabeja, jotka ovat paenneet, ja nyt siihen pitäisi löytää ratkaisu, Sohrabi jatkaa.
– Se ratkaisu olisi vallata nämä alueet ja pistää arabeja tilalle, hän sanoo.
ISIS nostaisi päätänsä taas
Turkki on laatinut pitkän vaatimuslistan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ehdoksi. Listalla on muun muassa asevientikiellon purkaminen sekä terroristiepäiltyjen palauttaminen Turkille. Vaatimusten sisältö on vaihdellut Erdoganin puheissa sekä Turkin valtiollisissa medioissa. Mutta mihin asti Erdogan voi olla valmis menemään?
– Tulevaisuus näyttää, mitä kaikkea hän oikeasti suunnittelee. Isoimpia pelkoja on, että se rauha, mikä autonomisille alueille on muodostettu ja kaikki se edistys mitä kurdialueilla on tapahtunut, romutettaisiin. Tällä olisi suuria vaikutuksia myös Eurooppaan, koska se tarkoittaisi ainakin sitä, että ISIS nostaisi taas päätänsä, Sohrabi toteaa.