Asiantuntija arvioi tämänpäiväisen Venäjän voitonpäivän paraatin vetoavan neuvostoliittolaiseen nostalgiaan. Sotilaallista pullistelua ei tulla näkemään.
Voitonpäivä on venäläisille symbolinen ja harras tapahtuma, joka linkittyy vahvasti Neuvostoliiton voittoon natsi-Saksasta vuonna 1945. Pääpiste on säilynyt samana, vaikka mukaan ujutetaankin nykyisin myös Ukraina- ja länsivastaista narratiivia.
Osittain tästä syystä Moskovassa tullaan näkemään tänäkin vuonna perinteistä kaavaa toistava ja Neuvostoliiton mahtavuuteen keskittyvä nostalgiaparaati, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Viime vuoden tapaan paraatista odotetaan pienimuotoista, sillä suuri osa sotakalustosta on kiinni Ukrainaan kohdistuvassa hyökkäyssodassa. Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut, että Moskovan paraatissa nähdään 50–70 eri kalustoyksikköä.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström uskoo oikean määrän osoittautuvan huomattavasti pienemmäksi.
– Jos siellä jokunen kymmenen on, niin hyvä on, Forsström toteaa.
Pullistelulle ei aihetta
Poikkeuksellisen suurta juhlintaa tai sotilaallista pullistelua ei tänään tulla näkemään, vaikka Venäjä onkin pääsemässä Ukrainassa niskan päälle. Hyökkäyssotaa ei haluta nostaa liikaa kansan silmille.
– Rintamatilanne on Venäjän kannalta parempi kuin vuonna 2023, mutta ei siinä ole vieläkään aihetta semmoiseen voiton pullisteluun, Lassila sanoo.
– Nämä Venäjän uhraukset ja tappiot ovat sitä mittaluokkaa, ettei se tässä vaiheessa mahdollista minkään suuren voiton taputtelua.
Lue lisää: Venäjä valloitti taas kaksi uutta kylää – Käihkö: "Ukraina on hätää kärsimässä"
Paraatiin perinteisesti kuuluvia ylilentoja on aikaisempina vuosina vähennetty ja Lassilan mukaan niiden kohtalo on tämän vuoden osalta epäselvä.
Kuolemattoman rykmentin marssia ei myöskään nähdä, ainakaan perinteisessä muodossaan. Lassilan mukaan taustalla on tässäkin hyökkäyssota, sekä pelko Ukrainan mahdollisista iskuista.
– Mukana voi olla Venäjän diktaattoriseen kehitykseen liittyvää trendiä, jossa kaikenlaiseen väenpaljouden esiintymiseen, jopa tälläisissä Putinia tai virallisista systeemiä tukevissa tapahtumissa, suhtaudutaan yhä skeptisemmin ja suuremmalla varovaisuudella.
Venäjä haluaa neuvotella omilla ehdoillaan
Putin totesi virkaanastujaisissaan Venäjän olevan valmis keskustelemaan lännen kanssa. Lassilan mukaan Putin ei tarkoita aitoja neuvotteluja, joissa Venäjä joutuisi luopumaan tavoitteistaan.
– Hän hakee sitä, että länsi olisi valmis neuvottelemaan Venäjän ehdoilla. Hän nimenomaan tavoittelee sellaista tilannetta, jossa länsi joutuu perääntymään.
Venäjän presidentti kohautti myös määräämällä maan asevoimat järjestämään ydinaseiden käyttöä sisältävät sotaharjoitukset. Lassilan mukaan Putin pyrkii ydinaseuhittelulla lietsomaan pelkoa lännessä ja hajottamaan sen rivejä.
– Jää nähtäväksi, kuinka pitkälle siinä mennään ja kuinka perusteellisesti tälläinen harjoitus tehdään, Lassila sanoo.
– Jos ydinasetta oikeasti testattaisiin, niin totta kai se olisi merkittävä muutos siihen, mitä olemme jo nähneet, eli jatkuvaan ydinaseella uhkailuun.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Forsströmin mukaan taktisten ydinaseiden voidaan olettaa olevan esillä niin voitonpäivän ohimarssissa kuin tapahtumassa pidetyissä puheissa.